Show simple item record

dc.contributor.authorTyrväinen, Satu
dc.date.accessioned2023-05-31T06:06:15Z
dc.date.available2023-05-31T06:06:15Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87322
dc.description.abstractElinajanodotteet ja eliniät ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen vuosisadan aikana. Elinaikojen kasvu yhdistettynä syntyvyyden laskuun aiheuttaa ongelmia Suomen eläkejärjestelmän kaltaiselle järjestelmälle, jossa eläke karttuu ennalta määrättyjen sääntöjen mukaan ja jossa työssäkäyvä sukupolvi pääsääntöisesti rahoittaa eläkkeellä olevien eläkkeet. Suomessa on vuosina 2005 ja 2017 tehty eläkeuudistukset, joiden tarkoituksena on sopeuttaa eläkejärjestelmää väestörakenteen muutoksiin pitkällä aikavälillä automaattisten vakautusmekanismien, elinaikakertoimen ja elinajanodotteeseen sidotun eläkeiän, avulla. Elinajanodotteen kasvua on ollut tapana aliarvioida, minkä lisäksi periodikohtaisen elinajanodotteen käyttö on yleisempää. Periodikohtaisen odotteen laskemiseen käytetään laskentavuoden kuolleisuuksia, jolloin elinajanodote jää todellisia elinaikoja pienemmäksi. Todellisia elinaikoja ennustaa kohorttikohtainen elinajanodote. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa esitelty automaattinen vakautusmekanismi, eli elinajanodotteeseen sidottu alin eläkeikä, vaikuttaa eläkeikiin ensimmäisen kerran vuonna 2030. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, tuottaako uusin väestöennuste uutta tietoa verrattuna vuoden 2017 eläkeuudistuksen aikaisiin ennusteisiin erilaisten indeksointitapojen mukaisten eläkeikien kehittymisestä. Aineistona käytetään Eläketurvakeskuksen vuoden 2022 väestöennusteen 63-vuotiaan periodi- ja kohorttikohtaista elinajanodotetta sekä 65-vuotiaan periodikohtaista elinajanodotetta. Tulosten mukaan uusimmalla väestöennusteella saadut eläkeiät eivät eroa huomattavasti vertailulaskelman tuloksista. Tähän vaikuttaa vertailtujen indeksointitapojen perustuminen elinajanodotteen suhteelliselle muutokselle. Lisäksi kohorttikohtaista elinajanodotetta käyttämällä eläkeiät ovat alhaisemmat kuin periodikohtaisella odotteella, mikä on päinvastaista kuin muiden eläkeiän elinajanodotteeseen sitoneiden maiden indeksointitavoilla ja mihin on myös syynä Suomen suhteelliselle muutokselle perustuvat indeksointitavat.fi
dc.format.extent44
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherautomaattiset vakautusmekanismit
dc.titleEläkeiän indeksointi elinajanodotteeseen : Suomen eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202305313378
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysoväestöennusteet
dc.subject.ysotyöeläkkeet
dc.subject.ysoelinajanodote
dc.subject.ysoeläkejärjestelmät
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).en
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..fi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright