Eläkevarojen rahoituksen vertailu : jakojärjestelmä ja rahastoiva järjestelmä Suomessa
Tekijät
Päivämäärä
2018Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Suomen eläkejärjestelmä koostuu pääosin kahdesta pilarista eli jakojärjestelmästä ja rahastoivasta järjestelmästä. Näiden lisäksi ihminen pystyy ottamaan yksityisen eläkevakuutuksen. Tutkielman tarkoitus on vertailla, kumpi näistä pääjärjestelmistä antaa paremman tuoton eläkeläiselle sekä voisiko tulevaa demografista shokkia ottaa vastaan pienentämällä rahastoivan järjestelmän osuutta ja täten purkaa rahastoja. Suurin shokki kestää 2040- luvulle asti, jonka jälkeen järjestelmä voitaisiin palauttaa alkuperäiseen tilaan.
Kaksi pääasiallista eläkejärjestelmää, joita käytetään taloustieteellisessä kirjallisuudessa, ovat jakojärjestelmä ja rahastoiva järjestelmä. Jakojärjestelmässä tuotto on palkkasumman kasvuvauhti ja rahastoivassa järjestelmässä puolestaan rahastoitujen varojen tuotto. Molempia järjestelmiä käytetään laajasti yksinään tai yhdessä ja ei voida yksiselitteisesti sanoa, kumpi järjestelmä on parempi vaihtoehto. Se kumpi on parempi, riippuu paljon maasta, johon järjestelmää suunnitellaan. Vaikka järjestelmissä on paljon yhtenäisyyksiä, ei ole silti olemassa täysin kahta samanlaista järjestelmää.
Tutkielman laskelmien mukaan rahastoiva järjestelmä pystyy antamaan paremman tuoton eläkeläisen sijoitetulle eurolle kuin rahastoiva järjestelmä. Tämän lisäksi suurimman demografisen shokin ajaksi voisi pienentää rahastoivan järjestelmän osuutta ja täten purkaa rahastoja ottamaan vastaan isku, joka kohdistuu järjestelmään. Toisaalta tämänkaltaisia transitioita ei ole tutkittu juurikaan muutamaa tapausta lukuun ottamatta, joten siirtymä olisi hyppy tuntemattomaan. Tämän lisäksi järjestelmien muutoksia pidetään vaikeina toteuttaa, joten tämänkään takia moni maa ei ole halunnut tehdä niitä. Kuitenkin väestö ikääntyy kaikkialla maailmassa ja erilaisia vaihtoehtoja täytyy olla, miten pitää järjestelmä tasapainossa sekä eläkeläisten että työssäkäyvien kannalta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29559]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suomen eläkejärjestelmän tasa-arvoisuus koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan
Kuoksa, Juuso (2023)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan eroja Suomen työeläkkeissä koulutusasteen, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan. Eläkkeitä tarkastellaan korvausasteen ja tuotto-asteen näkökulmasta, ja tällöin kuvataan elintason ... -
Mikä selittää eläkeiän nostohalukkuutta? : analyysi työssäkäyvien mielipiteistä EU27-alueella
Niinikoski, Heidi (2016)Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät selittävät eläkeiän nostohalukkuutta. Eläkeiän nosto on nähty monissa aiemmissa tutkimuksissa välttämättömäksi keinoksi vastata väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin ... -
Suomen eläkejärjestelmän uudistus vuonna 2017 ja sosioekonomiset erot
Tanskanen, Sara (2019)Tässä tutkielmassa käsitellään suomalaista eläkejärjestelmää sukupolvien sisäisten erojen näkökulmasta. Tällöin eläkejärjestelmän säädökset ovat kaikille samat, mutta yksilöiden erot sosioekonomisissa asemissa muuttavat ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.