Svensklärarnas erfarenheter av språkprofil på gymnasiet

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten lukion ruotsinopettajat ovat käsitelleet lukion uusimpaan opetussuunnitelmaan (LOPS2019) lisättyä kieliprofiilia ruotsinopetuksessa ja millaisia kokemuksia ja mielipiteitä heillä siitä on. Kieliprofiili on kieltentunneilla työstettävä portfolio, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijoita tunnistamaan oma kielitaitonsa ja ottamaan enemmän vastuuta kieltenoppimisestaan.

Tutkielman aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 42 lukiossa työskentelevää ruotsinopettajaa. Kyselylomake sisälsi yhteensä 16 kysymystä, joista osa oli suljettuja ja osa avoimia. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kieliprofiilin toteutuksessa on vaihtelua, muun muassa sisällössä, alustoissa ja tukimateriaalien käytössä. Vaihtelua on myös siinä, kuinka paljon vastuuta opiskelijoilla on kieliprofiilin täyttämisessä. Tutkimuksessa nousi esiin, että opettajilla on kieliprofiilityöskentelystä sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Viidesosa uskoi, että opiskelijat ovat pitäneet kieliprofiilista ja neljäsosa piti sitä hyödyllisenä. Positiivista on esimerkiksi se, että kieliprofiilityöskentely on kehittänyt opiskelijoiden taitoja koskien kieltenopiskelua ja muuta opiskelua. Toisaalta lähes puolet opettajista uskoi, että opiskelijat eivät ole pitäneet kieliprofiilityöskentelystä. Tämän lisäksi noin 40 % mielestä kieliprofiili ei ole hyödyllinen. Syynä tähän opettajat mainitsivat muun muassa ajanpuutteen ja epävarmuuden kieliprofiilin tavoitteista. Moni opettajista toivoi selkeämpiä ja yhtenäisempiä ohjeita kieliprofiilityöskentelylle sekä tarkempia perusteluja, miksi sitä tehdään.