Svensklärarnas erfarenheter av uttalsundervisning på den muntliga kursen RuB6/RuA7 - tala och förstå bättre

Abstract

Tutkielman tarkoitus oli kartoittaa ruotsinopettajien ajatuksia ääntämisen opetuksesta lukion suulli-sella kurssilla RuB6/RuA7 – Tala och förstå bättre sekä ääntämisen osuudesta kurssin arvioinnissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ääntämisen osuutta kurssilla käytettävässä oppikirjassa Galleri 6. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna ja tulokset analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi ruotsinopettajaa Keski-Suomesta ja Pirkan-maalta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ääntämistä pidetään hyvin tärkeänä osana suullista kielitaitoa. Sekä opetuksessa että oppimateriaalissa painotetaan yksittäisiä äänteitä enemmän kuin prosodisia piirteitä. Ääntämisen opetus kurssilla on pääosin implisiittistä ja pohjautuu kuunteluun ja toistoon. Ääntämisen arviointi koetaan helpoksi ja sen katsotaan olevan osa kokonaisuutta ja vaikuttavan kieliopillisia piirteitä enemmän arvosanaan. Teknologian käyttö, itsearviointi ja vertaisarviointi eivät ole suuressa roolissa suullisella kurssilla. Pienen tutkimusjoukon vuoksi tämän tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että yksittäisten äänteiden opetus on selvästi prosodisia piirteitä yleisempää. Tämä voi johtaa siihen, että jotkut ymmärrettävyyteen merkittävästi vaikuttavat ääntämisen tekijät saattavat jäädä oppimatta lukiossa. Aikaisemmat tutkimukset puoltavat johtopäätöstäni, että tämä johtuu osin oppikirjan sisällöistä, joissa keskitytään yksittäisiin äänteisiin. Tällä puutteella saattaa olla merkitystä erityisesti tulevai-suudessa kun suullista kielitaitoa aletaan mitata ylioppilaskokeessa.