”Maitoa puhtaimmasta suomalaisesta luonnosta” : suomalaisuuden diskurssit Valio Oy:n mainosvideoissa
Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia suomalaisuuden diskursseja Valio Oy:n mainosvideoissa esiintyy ja millaista kuvaa mainokset rakentavat suomalaisuudesta. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että suomalaisena yrityksenä Valio hyödyntää mielikuvia suomalaisuudesta omassa markkinoinnissaan. Koska tarkastelun kohteena ovat diskurssit sekä ympäristön vaikutus tapaan käyttää kieltä, teoreettisena viitekehyksenä toimii kriittinen diskurssintutkimus. Siinä kieltä tarkastellaan sosiaalisessa kontekstissaan, jolloin tutkimuksessa voidaan ottaa huomioon niin kielen piirteiden analysointi kuin kielenkäyttötapojen kyky rakentaa ja muokata ympäröivää yhteiskuntaa ja sen normeja.
Tutkimuksen aineistona toimii neljä Valion mainosvideota, joista kaksi on suomenkielisiä ja kaksi englanninkielisiä. Jälkimmäiset on tarkoitettu kansainväliseen levitykseen. Suomenkielisistä mainoksista toinen mainostaa tiettyä tuoteperhettä, toinen Valiota yleisesti. Englanninkieliset mainokset kuuluvat samaan mainoskampanjaan. Aineistosta analysoidaan niin sanavalintoja, visuaalisuutta kuin äänimaailmaakin riippuen siitä, mitkä asiat ovat analyysin kannalta olennaisia. Samankaltaiset huomiot kootaan yhteen, ja niiden kautta muodostetaan diskurssi. Jokainen löydetty diskurssi on jollain tavalla liitettävissä suomalaiseen identiteettiin.
Tutkimuksessa esiintyy kolme suomalaisuutta representoivaa diskurssia: luontodiskurssi, luottamusdiskurssi ja kylmä, karu maa -diskurssi. Luontodiskurssissa luontoa tuodaan lähelle tuotetta joko puhumalla tai näyttämällä maisemia koskemattomasta, puhtaasta luonnosta sekä painottamalla jalostetun tuotteen luonnollisuutta. Siinä hyödynnetään sekä suomalaisille tärkeää luontoa että kansainvälisesti tunnettua suomalaisen luonnon puhtautta. Mainoksen kohdeyleisöstä riippuen luottamusdiskurssissa hyödynnetään joko kotimaisuutta tai suomalaisuutta sekä perhettä tai pitkää kokemusta luotettavuuden ja laadun takeena. Kylmä, karu maa -diskurssi esiintyy vain kansainvälisissä mainoksissa, ja siinä keskiössä on Suomen pohjoisen sijainnin painottaminen. Jokainen löytyneistä diskursseista ylläpitää jo olemassa olevaa käsitystä suomalaisuudesta, jossa luonto on puhdas, luotettavuus korkea ja ihmiset sisukkaita eläessään kylmien ja pimeiden talvien keskellä.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5358]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suomalaisuuden rakentuminen Riku Rantalan kolumneissa
Perenkari, Ira (2017)Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisuuden rakentumista Riku Rantalan matkailukolumneissa vuodelta 2016. Tavoitteena on selvittää, millaisia representaatioita kolumneissa luodaan suomalaisista ja suomalaisesta yhteiskunnasta ... -
Suomalaisuuden representaatiot Lidl Suomi Ky:n ”Epäilevä Tuomas” -mainoksissa
Huotari, Lyydia (2018)Medioituvassa maailmassamme yksi televisiomainos voi tavoittaa jopa miljoonia katsojia. Mainosten tehtä- vänä on vaikuttaa katsojiin ja kuluttajiin, joten mainoksilla on valtaa. Televisiomainokset syntyvät ympäröivän ... -
Kuurojen opettajien ammattilehden diskurssit 1892-2005 : näkemyksiä opetustyöstä, oppilaasta ja suomalaisesta viittomakielestä
Savolainen, Anu; Toura, Outi (2009)Kriittinen diskurssianalyyttinen tutkimus tarkasteli kuurojen ja sokeain opettajain liitto ry:n (KSOL) ammattilehden kirjoituksia. Kuurojen opettajien ammattilehden kirjoituksia ei ole aikaisemmin tutkittu, eikä kriittistä ... -
Luontodiskurssit Urho Kekkosen kansallispuiston autiotupien vieraskirjamerkinnöissä 2010-luvulla
Ruha, Olli (2019)Tässä kriittistä diskurssintutkimusta edustavassa maisterintutkielmassa analysoidaan Urho Kekkosen kansallispuiston autiotupien vieraskirjamerkintöjä. Vieraskirjamerkinnät ovat luontokokemuksen aikana ja urbaaneista ... -
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon representaatiot ja diskurssit sanomalehtien pääkirjoituksissa
Järvenpää, Taina (2020)Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 1980-luvulla vielä yli 90 prosenttia suomalaisista. Vuoden 2020 alussa suomalaisista noin 68 prosenttia lukeutui kirkon jäseniksi. Institutionaalisen uskonnon asema horjuu ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.