Sosiaalityöntekijän ja sijaishuollon välinen vuorovaikutus ja yhteistyö sijaishuollon käsityksissä

Abstract

Pro gradu -tutkielman aiheena on sijaishuollon työntekijöiden ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän välinen yhteistyö ja vuorovaikutus. Tutkimuksella selvitetään sijaishuollon työntekijöiden näkemyksiä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta ja kysytään sitä, millainen vuorovaikutus ja yhteistyö on lapsen edun ja laadukkaan sijaishuollon kannalta parasta. Tutkimuksen viitekehys rakentuu sosiaalityön ja sijaishuollon vuorovaikutusta ohjaavan lainsäädännön, lapsen edun sekä moniammatillisuuden ja dialogisen vuorovaikutuksen käsitteiden varaan. Tutkimuksessa selvitetään sijaishuollon työntekijöiden käsityksiä sosiaalityön kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta ja muodostetaan aineiston perusteella kategoriat ja kuvauskategoriat fenomenografisella tutkimusotteella. Fenomenografinen tutkimusote määrittää myös tutkimuksen tieteenfilosofisia sitoumuksia. Tutkimus on laadullinen ja aineistolähtöinen, joka on toteutettu haastattelemalla 5 sijaishuollon työntekijää eri puolilta Suomea, erilaisista sijaishuollon yksiöistä. Haastattelut toteutettiin touko-kesäkuussa 2022. Analyysin tuloksena saatiin seitsemän aineistolähtöistä kategoriaa ja niistä edelleen seuraavat kuvauskategoriat: 1) vuorovaikutus, joka ei toteudu resurssien puutteen takia, 2) vuorovaikutus, jossa sosiaalityöntekijä ei kuule sijaishuollon näkökulmaa ja on epävarma, etäinen ja tulee lapsen harhauttamaksi, ja 3.) dialoginen vuorovaikutus ja interprofessionaalinen moniammatillisuus, jota kuvaa tasa-arvoinen kumppanuus sijaishuollon ja sosiaalityöntekijän välillä, jossa vuorovaikutus on aktiivista ja epämuodollista. Lapsen edun mukaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta on dialoginen vuorovaikutus, jota kuvaa ammatillisten rajojen ylittäminen, aktiivinen ja epämuodollinen vuorovaikutus ja aito kumppanuus sijaishuollon ja sosiaalityöntekijän välillä. Resurssit ja kiire eivät selitä kaikkia haasteita vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä, vaan kyse on sijaishuollon käsityksissä myös organisaatioihin liittyvistä tekijöistä, sosiaalityöntekijän ammattitaidosta, elämänkokemuksesta ja sijaishuollon tuntemuksesta.