The goal of this PhD dissertation is to write an ethnographic, thick, holistic research on construction of its learning culture, identities and agency in Tiimiakatemia, that is both a degree program in entrepreneurship and aims producing special communal entrepreneurship. In this research learning culture signifies specific cultural ways of thinking, significations and practices of the learners, that are described in the ethnographic research. The research problem addresses the question how and what kind of identities and agency learning culture produces and constructs. The research has also design-ethnographic, applied and practical goal, that aims to develop a model for sustainable entrepreneurship education, based on the research data.
This research belongs to the field of contemporary culture, and it can also be described as critical, cultural studies research that stresses social construction of reality and meaning, where the concept of culture is understood as a way of life, th
at here is connected to a neo-liberal world view. The empirical data consists of ethnographic observation data, such as field notes (2016-2020) and and training diaries (2012-2020), learners (N=16) and coach-teacher’s (N=3) theme interviews, authentic learner narratives (N=22), data collected with LEGO© SERIOUS PLAY© -method (N=4) and various documents.
The research results as a holistic, written ethnographic work, where learning culture is described from communal, team- and individual point of view. From communal point of view, key finding is Tiimiakatemia’s self-representation as an pragmatic enterprise/business organization and as a community of teampreneurs rather than a school. Academic and research-oriented learning is produced as the cultural other and even useless phase on the road to working life and entrepreneurship. At the team level learning culture, simplified team-ideology reality is produced, where construction of high-performance teams are idealized with the help of the team coach, who replaces the social role of the teacher. In practice, team goals regress to a very generic level, partly because of the diversity of the learners’ goals and interests. Actually, one of the interesting key findings is the diversity of the students of Tiimiakatemia, alongside the me-techniques and practices, that can be seen neo-spiritual and also as neo-liberal (self-)governing practices.
As a specific conclusion, Tiimiakatemia’s ideological “us and them” -thinking and reality-simplifying beliefs in relation to learning, (team)entrepreneurship and team theory is surfaced. Entrepreneurship education as a discipline should continuously place itself under critical evaluation in order to develop and enable the construction of different and diverse entrepreneurial identities and culturally open, sustainable learning.
Design-ethnographic results present six different learning personas, based on research data. On the basis of the personas, LOCCI-model - Learner-led, (culturally) Open, Communal, Creative & Collective and Integrative learning is suggested for a model used in higher /entrepreneurship education degree level programmes.
...
Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on tuottaa etnografinen, tiheä kokonaiskuvaus ja -tutkimus erityisestä yhteisöllistä yrittäjyyttä tuottavasta oppimiskulttuurista, Tiimiakatemiasta, ja siellä rakentuvista identiteeteistä ja toimijuuksista. Oppimiskulttuurilla tarkoitetaan tässä työssä oppijoiden erityisiä kulttuurisia ajattelutapoja, merkityksenantoja ja käytäntöjä, joita tässä työssä etnografisesti kuvataan. Tutkimusongelmana työssä on selvittää, miten ja minkälaisia identiteettejä ja toimijuutta oppimiskulttuuri tuottaa ja rakentaa. Tutkimuksella on myös muotoiluetnografinen, soveltava ja käytännöllinen tavoite, joka tähtää kestävän yrittäjyyskasvatuksellisen, koulutuksellisen mallin kehittelyyn aineistoon pohjautuen.
Tutkimuksessa tutkimuskohdetta lähestytään kriittisesti nykykulttuurin ilmiönä. Tämä korostaa paitsi todellisuuden sosiaalista ja merkitysvälitteistä rakentumista, kulttuuria tarkastellaan työssä elämäntapana kytkeytyneenä laajempaan uusliberalistiseen maailm
ankuvaan. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu etnografisesta havaintoaineistosta, kenttäpäiväkirjoista (2016-2020) ja treenipäiväkirjoista (2012-2020), oppijoiden (N=16) ja valmentaja-opettajien teemahaastatteluista (N=3), autenttisista oppijanarratiiveista (N=22), LEGO© SERIOUS PLAY© -menetelmän avulla kerätystä aineistosta (N=4) ja erilaisista dokumenteista.
Tutkimuksen tuloksena on kokonaisvaltainen etnografinen kuvaus, jossa kuvataan oppimiskulttuuria yhteisöllisten käytäntöjen, tiimikäytäntöjen ja yksilön näkökulmista. Keskeistä Tiimiakatemian yhteisölliselle oppimiskulttuurille on sen tuottama ajatus itsestään pragmaattisena, yritysmäisenä organisaationa ja tiimiyrittäjien yhteisönä. Koulu (oppilaitos), tutkiva ja akateeminen oppiminen tuotetaan kulttuurisena toisena ja jopa turhana vaiheena matkalla työelämään ja yrittäjyyteen. Tiimitason oppimiskulttuurissa tuotetaan todellisuutta yksinkertaistavaa tiimi-ideologiaa, ja tavoitellaan huipputiimien konstruoimista opettajan korvaavan tiimivalmentajan avulla. Käytännössä tiimitason tavoitteet taantuvat hyvin geneerisiksi, johtuen osin oppijoiden tavoitteiden ja intressien erilaisuudesta. Tutkimuksen yksi merkittävistä havainnoista onkin Tiimiakatemian yrittäjyysopiskelijoiden erilaisuus ja yhteisössä harjoitettavat uushenkiset minä-tekniikat ja käytännöt, jotka voidaan nähdä myös uusliberalistisen hallinnan (itse)tekniikoina.
Erityisenä johtopäätöksenä tutkimuksesta nousee Tiimiakatemian ideologinen me ja muut -ajattelu, ja todellisuutta yksinkertaistavat uskomukset suhteessa oppimiseen, (tiimi)yrittäjyyteen ja tiimiajatteluun. Yrittäjyyskasvatuksen oppialana tulisi asettaa itsensä kriittisen tarkastelun alle voidakseen kehittyä ja mahdollistaakseen erilaisten yrittäjäidentiteettien rakentamisen ja avoimen, kestävän oppimisen.
Muotoiluetnografiset tulokset jäsentävät aineiston pohjalta kuusi toisistaan erilaista oppijaa, jotka on esitetty oppijapersoonina. Oppijapersoonien pohjalta on kehitelty kulttuurisesti kestävää ILOAK-mallia, joka ehdottaa Integratiivista, Luovaa, Oppijalähtöistä, (kulttuurisesti) Avointa ja Kollektiivista oppimista korkeakouluissa toteutettavan yrittäjyyskasvatuksen tutkintokoulutuksen malliksi.
...
