Opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus liikunnan etäopetuksessa covid-19-pandemian aikana

Abstract

Keväällä 2020 suomalaisessa koulujärjestelmässä siirryttiin etäopetukseen koronaviruspandemian vuoksi. Koska Suomessa ei ole aiemmin järjestetty laajamittaista liikunnan etäopetusta, on sen tutkiminen aiheellista. Tässä tutkielmassa selvitettiin erilaisia liikunnan etäopetuksessa käytettyjä vuorovaikutuskanavia sekä opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia ja rajoitteita.

Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla kevään 2020 aikana. Haastatteluihin osallistui viisi miestä ja seitsemän naista, eli yhteensä 12 henkilöä. Haastateltavat työskentelivät liikunnanopettajina yläkoulussa, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa eri puolilla Suomea. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tuloksissa nousi esiin useita erilaisia opettajan ja oppilaiden vuorovaikutuksen mahdollistavia kanavia, joita opettajat hyödynsivät ja käyttivät etäopetusjakson aikana. Suosituimmat vuorovaikutuksen kanavat olivat Classroom ja Wilma. Oppilaat palauttivat tehtävänsä ja olivat muulla tavoin vuorovaikutuksessa opettajiinsa suurimmaksi osaksi kirjallisten, kuva- sekä videopalautusten kautta. Lisäksi opettajat nostivat esiin erilaisia oppilaan yksilöllisen huomioimisen tapoja etäopetuksen aikana. Opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus liikunnan etäopetuksen aikana oli tutkimustulosten mukaan pääosin haastavaa. Etäopetuksessa vuorovaikutusta eniten rajoittaviksi tekijöiksi mainittiin oppilaiden haluttomuus ja heikko motivaatio vuorovaikutukseen ja työskentelyyn, tekniset ongelmat sekä itsensä kuvaamisen epämiellyttävyys. Opettajien vuorovaikutusta rajoittivat eniten etäopetuksen työläys ja työajan rajaamisen haasteet. Toisaalta etäopetus lisäsi myös oppilaiden autonomiaa ja mahdollisti erityisesti hiljaisempien oppilaiden aktiivisemman osallistumisen. Vapaus ulkopuolisista rajoitteista näytti lisäävän aktiivisuutta introverteilla oppilailla. Etäopetuksen aikana opettaja pystyi myös huomioimaan oppilaat paremmin yksilötasolla sekä antamaan ja vastaanottamaan palautetta, minkä koettiin vahvistavan opettaja-oppilassuhdetta.

Tulevaisuudessa on tärkeää, että etäopetusta voidaan järjestää niin, että se tukee taitojen oppimisen lisäksi myös oppilaan vuorovaikutustaitoja parhaalla mahdollisella tavalla. Liikunnan etäopetuksessa on tärkeää, että vuorovaikutuksen mahdollisuuksia saadaan hyödynnettyä ja rajoitteita karsittua mahdollisimman paljon.

In the spring of 2020, the Finnish school system started using distance learning due to the coronavirus pandemic. Since a large-scale distance learning in physical education has not been previously organized in Finland, the research is justified. In this study, various interaction channels were mapped during distance learning and the possibilities and limitations of interaction between teacher and student were studied.

The research data was collected through a semi-structured thematic interview during spring 2020. Five male and seven female physical education teachers participated in the interviews, i.e. a total of 12 people. The interviewees worked as physical education teachers in middle school, high school or vocational educational institution in different parts of Finland. The data was processed with data-based content analysis.

The results revealed several different channels enabling teacher-student interaction, which the teachers utilized and used during the distance education period. The most popular channels of interaction used by the teachers were Classroom and Wilma. The students returned their assignments and interacted with their teachers in other ways, mostly through written, picture and video feedback. In addition, the teachers highlighted different ways of paying individual attention to the student during distance learning. Overall, according to the research results, the interaction between the teacher and students during distance learning was mostly challenging. The most limiting factors for interaction were students' reluctance and weak motivation to interact and work, technical problems and the uncomfortable feeling of filming oneself in distance learning. The teachers' interaction was limited the most by the workload of distance education and the challenges of limiting working hours. On the other hand, distance learning also increased students' autonomy and enabled more active participation particularly of quieter students. Freedom from external constraints seems to be a significant increaser of activity in introverted students. During distance learning, the teacher was also able to pay more attention to the students on an individual level and to give and receive feedback, which was felt to strengthen the relationship between the teacher and the student.

As distance education becomes more common, it is important that it also supports the student's interaction skills in the best possible way. In distance education in physical education, it is important to use the opportunities for interaction and to reduce the limitations as much as possible.