Lapsen paikkasuhteen rakentuminen : 3. -luokkalaisten kertomia merkityksiä mielipaikoistaan

Abstract

Tutkimuksen aihepiiri liittyy paikkalähtöiseen kasvatukseen ja sen tavoitteena on saada selville, millaisia 3. luokkalaisten ulkona olevat vapaa-ajan mielipaikat ovat, ja millaisten asioiden kautta lapset rakentavat paikkasuhdettaan.

Tutkimuksen aineisto kerättiin lapsilähtöisesti lapsia osallistavalla menetelmällä. Lapset valokuvasivat mielipaikkansa ulkoa kodin läheltä ja kuvan paikasta keskusteltiin 3-4 lapsen ryhmissä valokuvahaastattelussa. Valokuvahaastattelu toteutettiin koulupäivän aikana. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenologishermeneuttisella analyysillä.

Tutkimuksen analyysin perusteella lasten paikkasuhde muodostuu joko yksityisistä, sosiaalisista tai esteettisistä/emotionaalisista paikoista. Näistä merkityskokonaisuuksista vahvimmin edustettuina olivat sosiaaliset ja esteettiset/emotionaaliset paikat. Lasten kertomana tuli esille monia erilaisia yhdessäolon muotoja kavereiden ja sisarusten kanssa ja kuin huomaamattaan he oppivat paikoissaan uusien fyysisten taitojen lisäksi yhdessäoloa. Ajan viettäminen mielipaikoissa oli hauskaa ja niissä koettiin jännitystä. Myös oma rauha nousi tärkeäksi asiaksi. Lasten mielipaikat osoittautuivat hyviksi oppimisympäristöiksi ja niitä voi soveltaen käyttää toimivaan oppimisympäristöön myös koulukontekstissa. Tällä tavoin voidaan tukea lasten luontosuhteen ja identiteetin kehittymistä.