Tarinasäveltämisen retkellä ADHD-piirteisen esikoululaisen kanssa
Tekijät
Päivämäärä
2020Pääsyrajoitukset
Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..
Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tämä tutkimus on lapsilähtöinen tapaustutkimus, jossa kokeillaan tarinasäveltämisen työtapaa ADHD-piirteisen esikoululaisen kanssa. Tutkimuksessa selvitetään kvalitatiivisella otteella, mitä piirteitä tutkimushenkilön tarinasävellyksissä tulee esiin, ja miten minäpystyvyyden osatekijät näyttäytyvät hänen kanssaan toteutettavissa tarinasäveltämisen tuokioissa. Tutkimushenkilö toimii tutkijakumppanina tutkimuksen suunnittelu-, toteutus- ja raportointivaiheessa.
Tutkimusaineisto kerättiin videoimalla tutkimushenkilön kymmenen tarinasäveltämisen tuokiota ja niiden päätteeksi pidetty tarinasäveltämisen konsertti. Tiivistin aineiston etsimällä siitä minäpystyvyyden osatekijöihin, onnistumisen kokemuksiin, palautteeseen, tunne- ja fysiologisiin kokemuksiin sekä vertaiskokemuksiin ja -malleihin, liittyviä katkelmia. Nämä katkelmat katsoin ja analysoin tarinasäveltäjän, tutkijakumppanini, kanssa yhteensä kolmessa tapaamisessa. Samalla tarkastelimme hänen tekemiään tarinasävellyksiä ja soitimme niitä. Nämäkin tapaamiset videoitiin. Litteroin näin syntyneen aineiston olennaisin osin ja käsittelin sitä sekä aineisto- että teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Koska kysymyksessä on lapsilähtöinen tutkimus, tutkijakumppanini on hyväksynyt tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset. Hän on myös valinnut teoksistaan tässä tutkimuksessa tarkemmin esiteltävät tarinasävellykset.
Tutkimus tuo näkyviin tutkimushenkilön tarinasävellysten aiheet ja musiikilliset piirteet. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkimushenkilön tarinasävellysten aiheet nousevat hänen kiinnostuksenkohteistaan ja arjestaan. Instrumenttivalinnat ja oman äänen käyttö näyttäytyvät teoksissa monipuolisina. Tutkimushenkilön teosten musiikillisissa ratkaisuissa erottuu kahta erilaista lähestymistapaa: toisissa näkyy pyrkimys tonaalisuuteen ja sävellajin tuntuun, toisissa ote on sen sijaan kokeileva. Instrumenttivalinta näyttää osin suuntaavan teosten musiikillisia piirteitä. Tutkimushenkilön musikaalisuus ja musiikin harrastaminen tulevat esiin teosten tonaalisina pyrkimyksinä, melodisten ja rytmisten aiheiden tavoitteluna, aiheiden toistoon perustuvana käsittelynä ja jonkinlaisena musiikillisen muodon tajuna.
Tässä tarinasäveltämisen kokeilussa kaikki minäpystyvyyden osatekijät, onnistumisen kokemukset, palaute, tunne- ja fysiologiset kokemukset sekä vertaiskokemukset ja -mallit, tulevat näkyviin myönteisinä. Tarinasäveltämisen työtapa voi siis tarjota useita aineksia tarinasäveltäjän minäpystyvyyden tukemiseen. Lisäksi tarinasäveltäminen menetelmänä näyttää tässä tutkimuksessa tukevan ADHD-piirteisen esikoululaisen uskoa omiin kykyihinsä, mikä kasvattaa motivaatiota ja siten tukee keskittymistä. Tämä tutkimus tuo niin ikään esiin hyväksyvän ja kiireettömän vuorovaikutuksen merkityksiä ja herättää pohtimaan sitä, millaisia ulottuvuuksia ne voivat saada ADHD-piirteisen lapsen arjessa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5329]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Non-abusing mothers’ agency after disclosure of the child’s extra-familial sexual abuse
Serin; Hanife (SAGE Publications, 2021)This qualitative study analysed the agency of eight non-abusing mothers in the Turkish Cypriot Community after disclosure that their child had been sexually abused by someone outside the family. The aim was to discover ... -
“It Is Like Compulsory to Go, but It Is still pretty Nice” : Young Children’s Views on Physical Activity Parenting and the Associated Motivational Regulation
Laukkanen, Arto; Sääkslahti, Arja; Aunola, Kaisa (MDPI, 2020)Physical activity parenting (PAP) is consistently correlated with children’s physical activity (PA). Children’s perception of PAP has garnered little attention given that it mediates the relationship between PAP and child ... -
“Se oli silmiinpistävää, et ne pyssyt ilmesty heti niihin leikkeihin” : varhaiskasvatuksen opettajien minäpystyvyyden kokemuksia globaalille kriisiuutisoinnille altistuneen lapsen kohtaamisesta
Latvala, Karoliina; Metsäranta, Wilma (2023)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia globaalin kriisiuutisoinnin ilmenemisestä varhaiskasvatuksen arjessa. Lisäksi tutkimme heidän pystyvyyden kokemuksiaan näiden kriisien käsittelyssä ... -
7–10-vuotiaiden lasten kokemuksia fyysistä aktiivisuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä vapaa-ajalla
Hartio, Sonja; Laaksonen, Outi (2022)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 7–10-vuotiaiden lasten kokemuksia vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuteen vaikuttavista tekijöistä. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät lasten näkökulmasta estävät ja edistävät ... -
Liikuntaa tukeva vanhemmuus : 7–10-vuotiaiden lasten käsityksiä ja kokemuksia liikuntaa tukevasta vanhemmuudesta
Lehtinen, Riku (2023)Vanhemmilla ja vanhemmuuskäytänteillä on useiden aiempien tutkimusten perusteella selvä yhteys lasten fyysisen aktiivisuuden määrään, laatuun ja liikuntaan kohdistuvaan motivaatioon. Lisäksi itsemääräämisteorian mukaisten ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.