Pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli saada tietoa liikunnanopettajien käyttämistä yhteisöllisyyden vahvistamisen keinoista opetuksen yhteydessä. Samalla tarkoituksena oli kerätä tietoa opettajien näkökulmasta yhteisöllisyydelle haitallisista tekijöistä sekä siitä, miten opetusryhmän koko, erillisryhmän ja sekaryhmän opettaminen vaikuttivat yhteisöllisyyden muodostumiseen. Tutkielman kohdejoukkona toimi eri kouluasteilla opettavat, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat Liito ry:n jäseninä olleet suomalaiset liikunnanopettajat. Yhteensä 75 opettajan vastaukset otettiin mukaan tutkielman aineistoon.
Tutkielma toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka analysoinnissa hyödynnettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Opettajat vastasivat yhteensä 16 monivalintakysymykseen ja kahteen avoimeen kysymykseen. Monivalintakysymysten määrällisenä mittarina toimi Likert-asteikko ja tilastollisena menetelmänä hyödynnettiin riippumattomien otosten t-testiä. Avoimissa vastauksissa
hyödynnettiin esille nostettujen sisältöjen tyypittelyä ja prosentuaalisten arvojen laskemista. Aineistoa analysoitiin IBM SPSS Statistic 28 ohjelman avulla.
Yhteistyön toteuttaminen ja ryhmässä toiminta sekä opettajan aktiivinen toiminta ja asenne nousivat vahvimmin esille yhteisöllisyyden vahvistamisen keinoina. Yhteisöllisyyttä haittaaviksi tekijöiksi nousivat vahvimmin esille ryhmään liittyvät tekijät, kuten suuri ryhmäkoko tai heterogeeniset ryhmät. Yksilön haitallisessa toiminnassa korostui negatiivinen asenne ja häiriökäyttäytyminen. Seka- ja erillisryhmien opettajien vastauksissa ei pystytty havaitsemaan selkeää poikkeavuutta yhteisöllisyyttä vahvistavien tai haittaavien tekijöiden välillä. Vahvistavina tekijöinä isojen ryhmien opettajien vastauksissa yhteistyön toteuttaminen ja ryhmässä toiminta nousivat useammin esille verrattuna pienempien ryhmien opettajiin. Suuri ryhmäkoko nähtiin useimmiten haittaavana tekijänä isoissa ryhmissä. Isoimmat erot mies- ja naisopettajien välisessä keskiarvojen vertailussa olivat kilpailutilanteen hyödyntämisessä, viihtyisien ja hauskojen opetushetkien muodostamisessa sekä tunnetaitojen opettamisessa. Voidaan todeta, että yhteisöllisyyden vahvistaminen liikunnanopetuksessa on opettajien toimesta säännöllistä ja osana opetustoimintaa. Yhteisöllisyyden vahvistaminen nojaa opettajien toiminnassa yhteistyön toteuttamiseen opetusryhmässä, jossa opettajan kannustavalla asenteella ja keskusteluhetkillä oppilaiden kanssa voidaan nähdä olevan merkittävä asema. Tulevaisuudessa jatkotutkimus voisi keskittyä selvittämään tarkemmin opettajien käsityksiä yhteisöllisyyteen liittyvistä merkityksistä liikunnanopetuksessa.
...
The purpose of this Master’s thesis was to get information about the methods used by physical education teachers to promote relatedness during physical education class. Also, it was relevant to collect information from the teachers' point of view about factors that are harmful to relatedness and how the size of the class, single-sex and coeducation teaching influenced the sense of relatedness. The target group of the study was Finnish physical education teachers who were members of Finnish Physical and Health teacher association Liito ry. A total of 75 teachers' answers were included in the thesis material.
The thesis was carried out as a survey, the analysis of which utilized quantitative and qualitative research methods. The teachers answered a total of 16 multiple choice questions and two open questions. The quantitative measure of the multiple-choice questions was the Likert scale, and the statistical method was analyzed by independent samples t-test. In the open-ended answers,
the classification of the highlighted contents and the calculation of percentage values were used. The data was analyzed by using the IBM SPSS Statistic 28 software.
Implementation of cooperation and activities in a group, as well as the teacher's active attitude, emerged the strongest as means of strengthening relatedness. Factors related to the group, such as large group size or heterogeneous groups, emerged as the factors hindering the relatedness during physical education class. A negative attitude and disruptive behavior were highlighted in the individual's harmful activity category. In the answers of the teachers of single-sex and coeducation, no clear deviation could be observed between the factors that strengthen or hinder relatedness. The answers of the teachers of large groups, implementation of cooperation and activities in the group came up more often as reinforcing factors compared to the teachers of smaller groups. Large group size was most often seen as a hindering factor in large groups. The biggest differences in the averages between the sexes were in utilizing the competitive situation, creating pleasant activity during physical education class and teaching emotional skills. It can be stated that the strengthening of relatedness in physical education is done by teachers regularly and as part of teaching activities. Promoting relatedness is based on the implementation of cooperation in the teachers' activities in the teaching group, where the teacher's encouraging attitude and moments of conversation with the students can be seen to have a significant role. In the future, further research could focus on finding out in more detail the teachers' perceptions of the meanings related to relatedness in physical education.
...
