Ryhmäjaot liikunnanopetuksessa : tarvitaanko tyttöjen ja poikien omia liikuntaryhmiä?

Abstract

Suomessa liikunnanopetuksen opetusryhmät on jaettu pitkään sukupuolen mukaisiin erillisryhmiin. Viime vuosina tyttöjen ja poikien yhteiset ryhmät eli sekaryhmät ovat alkaneet yleistyä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, miten nämä ryhmäjaot soveltuvat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) mainittuihin liikunnan oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, ja mitä hyviä ja huonoja puolia ryhmäjakoihin voi liittyä. Näkökulmiksi tarkasteluun valittiin opetussuunnitelman tavoitteiden pohjalta fyysinen aktiivisuus, sukupuoliin kohdistuvat stereotypiat, liikuntatuntien sisällöt sekä liikuntataidot ja sosiaaliset taidot. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan opettajien sekä oppilaiden käsityksiä ryhmäjaoista liikunnanopetuksessa.

Seka- ja erillisryhmien liikuntatunneilla voidaan saavuttaa tutkimusten mukaan fyysisen aktiivisuuden tavoitteita yhtä hyvin. Erillisryhmäopetuksessa on haasteena tyttöjen ja poikien erilaiset liikuntasisällöt, sukupuoliin kohdistuvat stereotypiat sekä seksuaalivähemmistöön kuuluvien oppilaiden kokemukset. Sekaryhmäopetuksessa liikuntataidoiltaan heikommat ja aremmat tytöt joutuvat helpommin syrjään, sillä pojat vievät enemmän huomiota, tilaa, ja aikaa liikuntatunneilla. Tutkimusten mukaan liikuntataidot kehittyvät paremmin erillisryhmissä. Sekaryhmäopetus edistää sen sijaan liikunnan sosiaalisia tavoitteita paremmin kuin erillisryhmäopetus. Monet opettajat kannattavat tutkimusten mukaan erillisryhmiä liikunnanopetuksessa. Suomessa pro gradu- tutkielmien tulokset näyttävät, että oppilaat kannattavat erillisryhmiä liikunnanopetuksessa. Kansainväliset tulokset eivät ole yhdenmukaisia, vaan oppilaat ovat vaihdellen suosineet sekä erillisryhmiä sekä sekaryhmiä liikunnanopetuksessa.

Tutkimusten perusteella ei voida yksiselitteisesti sanoa, että soveltuvatko erillisryhmät vai sekaryhmät paremmin liikunnanopetukseen oppiaineen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta Suomessakin, sillä koululiikunnan ryhmäjaot vaikuttavat jokaiseen oppilaaseen ja liikunnanopettajaan.