Vasemmistoliiton kannatuspohjan muutos 2000-luvulla
Kandidaatintutkielmani aiheena on vasemmistoliiton kannatuspohjan muutos 2000-luvulla. Jälkiteollistumisen myötä länsimaiset yhteiskunnat ovat muuttuneet merkittävästi. Muutos näkyy myös politiikassa, jossa perinteiset jakolinjat ja klassiset politiikan sosiologian teoriat eivät enää kaikilta osin päde. Thomas Pikettyn mukaan länsimaiset vasemmistopuolueet ovat toisen maailmansodan jälkeen muuttuneet työväenpuolueista korkeakoulutettujen puolueiksi. Tavoitteenani on tutkia, pätevätkö Pikettyn väitteet myös vasemmistoliittoon.
Aineistonani käytän ESS-kyselytutkimuksen Suomen aineistoja vuosilta 2002 ja 2020. Menetelmänäni on ristiintaulukointi. Tarkasteltavia muuttujia ovat vastaajien ikä, sukupuoli, asuinpaikka ja koulutustaso.
Tutkimukseni perusteella Pikettyn väitteet saavat tukea. Kun vasemmistoliiton kannattajakunta oli 2002 muuta väestöä matalammin koulutettua ja ”maalaisempaa”, vuoteen 2020 mennessä vasemmistoliiton kannattajakunta oli muuttunut muuta väestöä korkeakoulutetummaksi ja kaupunkilaisemmaksi. Vasemmistoliiton äänestäjien ikäjakauma on tasaantunut samaan aikaan, kun koko väestö on ikääntynyt. Sukupuolijakaumassa ei ole tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5358]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
In Teachers We Trust – the Finnish Way to Teach and Learn
Pollari, Pirjo; Salo, Olli-Pekka; Koski, Kirsti (National-Louis University, 2018)Finland has received very good results in international student achievement tests such as PISA and ICCS in the 21st century. Consequently, education authorities and researchers from all over the world have attempted to ... -
Korkeakoulutettujen työmarkkinatilat ja koulutusala 2000-luvulla
Pennanen, Timo (2008) -
Tohtoriopiskelijan yksilöllinen ja elämänkulullinen asiantuntijuus
Maunula, Minna (Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos, 2019)Tohtorikoulutukseen, eli korkeimpaan asiantuntijakoulutukseen, sekä tohtoreihin kohdistuu globaalisti suuria ja jatkuvasti uudistuvia odotuksia. Myös suomalainen koulutus- ja yliopistokenttä asemoituu uudelleen laajempia ... -
Suomen akateeminen yhteisö on hajaannuksen ja epävarmuuden tilassa
Haapala, Taru (Valtiotieteellinen yhdistys, 2017)Juhlapuheiden ja itsetyytyväisyyden keskellä on hyvä huomata myös, että ilmapiirissä, jossa puhutaan ”kaiken maailman dosenteista”, akateeminen yhteisö kaipaa uusia näkemyksiä ja rakenteellisia uudistuksia.
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.