Etätyön johtaminen : sosiaalisen pääoman merkitys työhyvinvoinnille etätyöympäristössä

Abstract

Etätyö on yksi merkittävistä työelämän murroksista. Vaikka käsitteenä etätyö ei ole uusi ja sen juuret ulottuvat 1970-luvulle, on sen merkitys nykypäivänä kasvanut, sillä lähes jokaisen organisaation toimintaan liittyy etätyö, hybridityö tai monipaikkainen työ. Työtä on mahdollista tehdä niin kotoa kuin mökiltä käsin. Työelämän muutokset vaikuttavat organisaatioiden toimintaan sekä työntekijöiden hyvinvointiin. Etätyö luo haastetta sosiaaliselle pääomalle, ihmisten välisille suhteille ja vuorovaikutukselle kasvokkaisten tapaamisten vähentyessä tai puuttuessa kokonaan. Perinteiset johtamis-käytänteet eivät sovellu muuttuneeseen työympäristöön, joka synnyttää uudenlaisia haasteita johtamiselle ja työntekijöiden työhyvinvoinnille. Tämän pro gradun tarkoitus on selvittää, millaisen merkityksen etätyötä tekevät työntekijät antavat sosiaaliselle pääomalle työhyvinvointinsa kannalta. Tarkoituksena on ymmärtää millaiset tekijät etätyössä tukevat sosiaalista pääomaa ja mitkä vaikuttavat siihen kielteisesti. Lisäksi pro gradussa pyritään ymmärtämään millainen merkitys etäjohtamisella on koettuun sosiaaliseen pääomaan ja millaisin keinoin etäjohtajan on mahdollista vaikuttaa siihen myönteisesti. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto koostui kohdeorganisaationa toimivan asiantuntijaorganisaation kaikista työntekijöistä, pois lukien organisaation johtoryhmä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teema-haastatteluna ja aineisto analysointiin käyttäen teemoittelua ja sisällönanalyysia. Tulokset osoittavat sosiaalisen pääoman olevan hyvin tärkeä työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Etätyönjohtaminen sosiaalista pääomaa tukevalla tavalla vaatii johtajalta tie-toisia toimia ja käytänteitä. Hyvässä sosiaalista pääomaa tukevassa johtamisessa tulee huomioida erityisesti luottamuksen rakentaminen, selkeä ja avoin kommunikointi, psykologisen turvallisuuden luominen sekä arvostuksen, ymmärryksen ja tuen osoittaminen työntekijöitä kohtaan. Tulokset nostavat esiin myös johdon läheisyyden ja toimivien palaute käytänteiden merkityksen sosiaaliselle pääomalle. Näiden toteutuessa mahdollistuu yhteenkuuluvuuden tunne, hyvä työilmapiiri ja jaettu oppiminen sekä läheisten ihmissuhteiden muodostuminen, jotka kaikki koetaan sosiaalista pääomaa tukeviksi tekijöiksi. Johdon on mahdollista vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin myönteistä sosiaalista pääomaa tukemalla.