The study surveyed, through interviews, teachers' perceptions of the effectiveness of the LUMA project in 1996-99. The interviewees represented all LUMA schools in six municipalities located in different parts of Finland; as many teachers as possible who had taken part in the project were interviewed as a group using questions prepared beforehand. Coordinators in the municipalities and at the teacher training schools, other teachers at the LUMA schools, and upper secondary school students also received a questionnaire. The purpose of the study was to determine teachers' opinions about factors promoting and hampering the spreading of the project, the benefits of in-service training for participation in the project, and the effect of the project on changes in teaching practices during the years of observation. The study revealed that the municipalities and schools involved were variously committed to the project. For example, the resources allocated for the project differed greatly both in quantitative and qualitative terms. Teachers' willingness to take on voluntary work and the amount of voluntary work done by them varied depending on the material and immaterial support provided by the municipality, school administration or colleagues. A team was better placed to persist with training themselves, being active within their own school and spreading the project than teachers acting alone. Without exception, all respondents considered further training necessary. Absence during training hampered the activities of the schools and caused difficulties to the absent teachers themselves. The teachers were happy to be taking part in a national-level project and pleased that the aims had been clearly defined. On the other hand, they felt that they had been left on their own in many areas, such as the emphases of the curriculum and the distribution of classroom hours, organising the practical implementation, submitting their experimental ideas to the municipalities and schools for approval, negotiating an allocation, and the obligation to spread the project and powers of action. There had been changes in all the interviewed schools, for example in the planning, quantity, quality and evaluation of the teaching provision. According to the teachers' assessment, the students' learning outcomes had not, with the exception of a few schools, as yet improved very much, but the teachers reported that their students were taking more pleasure in learning during lessons. They talked about improved motivation, seeing all the students join in, a cheerful atmosphere, more staying power and, very often, improved self-esteem among the students as a result of studying the LUMA subjects. The teachers' own perceptions ranged from being tired of the project to active enthusiasm for spreading it. However, all the schools wished to continue along the path taken; as the teachers saw it, "you can't turn the clock back". All interviewees discussed future development targets but felt that they had already had some success with the project. ... Tässä tutkimuksessa kartoitettiin opettajien käsityksiä LUMA-hankkeen vaikuttavuudesta vuosina 1996-99 haastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluihin osallistuivat kuuden eripuolilla maata sijaitsevan kunnan kaikki LUMA-oppilaitokset siten, että mahdollisimman monta hankkeen toimintaan osallistunutta opettajaa haastateltiin ryhmänä. Tietoa kerättiin myös kyselyillä kuntien ja normaalikoulujen koordinaattoreilta sekä LUMA-koulujen muilta opettajilta ja lukioiden opiskelijoilta. Tutkimuksessa selvitettiin opettajien mielipiteitä hankkeen leviämistä edistävistä ja hankaloittavista tekijöistä, täydennyskoulutuksen hyödyistä hankkeessa toimimiselle sekä hankkeen vaikutuksista opetuskäytänteiden muuttumiseen tarkasteluvuosina. Tutkimuksessa tuli esille kuntien ja koulujen erilainen sitoutuminen hankkeeseen. Esimerkiksi hankkeeseen suunnattujen resurssien laatu ja määrä vaihteli suuresti. Opettajien talkootöiden tekemisen halukkuus ja määrä vaihteli riippuen siitä aineellisesta ja henkisestä tuesta, mitä kunnan, koulun johdon tai työtovereiden taholta annettiin. Ryhmä jaksoi paremmin kouluttautua, toimia omalla koululla ja levittää hanketta verrattuna yksin toimiviin opettajiin. Täydennyskoulutus koettiin poikkeuksetta tarpeellisena. Koulutuksesta johtuva poissaolo aiheutti vaikeuksia koulun toiminnalle ja opettajalle itselleen. Opettajat olivat tyytyväisiä valtakunnan tasoiseen hankkeeseen kuulumisesta ja siitä, että tavoitteet oli määritelty selkeästi. Toisaalta he taas kokivat jääneensä monissa asioissa yksin: opetussuunnitelman painotukset ja tuntijako, työskentelyn järjestelyt, kokeil11ideoiden hyväksyttäminen kunnissa ja kouluilla, määrärahaneuvottelut ja levittämisvelvoite sekä valtuudet. Kaikilla haastatteluun osallistuneilla kouluilla oli tapahtunut muutoksia muun muassa opetuksen suunnittelussa, määrässä, laadussa ja arvioinnissa. Oppilaiden oppimistulokset eivät opettajien arvion mukaan olleet vielä kovin paljon parantuneet muutamia kouluja lukuun ottamatta, mutta opettajat kertoivat oppimisen ilon lisääntyneen tunneilla. He puhuivat motivaation lisääntymisestä, kaikkien oppilaiden mukaan saamisesta, kivasta ilmapiiristä, jaksamisesta ja hyvin usein oppilaiden itsetunnon kohoamisesta LUMA-aineiden opiskelun myötä. Opettajien omat tuntemukset vaihtelivat hankkeeseen väsymisestä aktiiviseen levittämisinnostukseen. Kaikissa kouluissa haluttiin kuitenkin jatkaa aloitetulla tiellä eikä "paluuta entiseen" opettajien mielestä ole. Kaikki haastatellut pohtivat tulevaisuuden kehittämiskohteita, mutta kokivat onnistuneensa jo tähän mennessä hankkeessa jossakin määrin. ...