Lapsuuden löytämisestä toimijuuden tutkimukseen : lapsuuden historian kuusi vuosikymmentä

Abstract

Luvussa esitellään lapsuuden historiaa tutkimusalana ja tarjotaan välineitä ymmärtää tutkimusalan traditioita, erityispiirteitä ja lähestymistapoja. Luvussa pohditaan, millaisista lähtökohdista tutkimus on versonut 1960-luvulta lähtien, millaisia paradigmamuutoksia alalla on tapahtunut ja millaisia painopistealueita siitä voidaan havaita. Samalla pohdittavaksi asettuu tieteidenvälisen keskustelun merkitys menneisyyden lapsia koskevan tutkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien muutokselle. Teksti perustuu aiemman lapsuuden historian tutkimuksen syntetisoivaan luentaan. Huomion kohteena ovat erityisesti tutkimusalaa eri aikoina määrittäneet ja tuloksia yhteen koonneet kokoomateokset, vaikutusvaltaisina oppikirjoina käytetyt teokset sekä kansainvälisessä lapsuuden historiassa laajasti siteeratut ja tutkimuskenttää inspiroineet pioneeritutkimukset. Keskeisten kansainvälisten teosten lisäksi huomiota kiinnitetään samaan aikaan Suomessa tehtyyn tutkimukseen, sen teemoihin ja erityispiirteisiin. Luennan tuloksena lapsuuden historia jaetaan 1960-luvulta lähtien neljään kronologiseen vaiheeseen, joita ovat 1) lapsuuden historian synty tutkimusalana, 2) sosiaalihistoriallisen perhetutkimuksen vaihe, 3) konstruktivistisen lapsuuden historian vaihe ja 4) lasten ja nuorten toimijuutta painottavan tutkimuksen vaihe. 2020-luvun tutkimuksessa edeltävistä traditioista juontuvien vaikutteiden voi nähdä myös kerrostuvan.

The chapter introduces history of childhood as a research field and offers tools to understand the traditions, special features and approaches of the research field. The chapter examines the starting points for the field since the 1960s, and analyses, what kinds of paradigm changes have taken place, and what kinds of focus areas can be defined in the field. In addition, the chapter discusses the significance of interdisciplinary discussion for history of childhood. The text is based on a synthesizing reading of previous studies on history of childhood. The focus is on anthologies that defined the field of research at different times, influential textbooks, and pioneer studies that have been widely cited in the international history of childhood and have inspired the research field. In addition to key international works, attention is paid to research done in Finland at the same time, in its themes and special features. As a result, history of childhood is divided into four chronological phases starting from the 1960s, which are 1) the emergence of childhood history as a research field, 2) the phase of social-historical family research, 3) the phase of constructivist childhood history and 4) the phase of research emphasizing the agency of children and young people. In the research of the 2020s, influences deriving from several previous phases are mixed.