Syntymäpainon ja gestaatioiän vaikutus lapsen fyysiseen aktiviisuuteen 1. luokalla ja kahden vuoden liikuntaintervention jälkeen

Abstract

Lapsen syntymäpainon ja gestaatioiän tiedetään vaikuttavan monella tavalla terveyteen ja osa näistä vaikutuksista kestää läpi elämän. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää syntymäpainon ja gestaatioiän merkitystä lasten fyysiseen aktiivisuuteen 1. luokalla ja kahden vuoden seurantajakson jälkeen.

Tutkielma perustuu Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC) -tutkimuksen vuosina 2007–2009 kerättyyn aineistoon. Lasten fyysistä aktiivisuutta mitattiin Actiheart -sykkeen ja liikkumisen monitorilla sekä PANIC- fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon kyselyllä. Tutkielmaan valikoitui 170 lasta, joista tyttöjä oli 89 (52 %) ja poikia 81 (48 %). Lasten syntymäpainoa ja gestaatioikää koskevat tiedot oli kerätty Suomen äitiysneuvolarekistereistä, Kuopion yliopistollisen sairaalan syntymärekisteristä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syntymärekisteristä ja niitä arvioitiin yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaintervention tehokkuuteen. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 27-ohjelmalla käyttäen lineaarista regressioanalyysia.

Valtaosa tutkimukseen osallistuneista lapsista syntyi normaalipainoisena ja täysiaikaisena. Ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja rasvaprosentin tai fyysisen aktiivisuuden määrässä, kun selittävänä tekijänä oli tai gestaatioikä. Tutkimuksessa todettiin, että syntymäpaino on positiivisessa yhteydessä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen kahden vuoden liikuntaintervention jälkeen. Koska sekä hyvin ennen- että yliaikaisina syntyneiden määrä oli pieni, ei tutkimuksesta saatu yleistettäviä tuloksia koskien näitä erityisryhmiä. Tutkimusten tulosten mukaan pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt sekä ennen interventiota että sen jälkeen.

Child’s birthweight and gestational age have several impacts to their health and some of them last for a lifetime. The aim of this thesis was to find out whether the gestational age or birth weight effected the physical activity of a first grader or after a two-year follow-up.

The thesis is based on the data of the Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) study conducted by the University of Eastern Finland in 2007-2009. The physical activity was measured with Actiheart-heart rate and body movement monitor and PANIC-Physical activity and sedentary behavior questionnaire. There were 170 children selected for the thesis, of which 89 (52%) were girls and 81 (48%) were boys. The information about the children’s birth weight and gestational age were collected from maternal health clinic registers of municipalities of Finland, birth register of Kuopio University hospital, and medical birth register of National institute for health and welfare of Finland and they were assessed in relation to physical activity and the effectiveness of the intervention. The data was analyzed with IBM SPSS Statistics 27 - software using linear regression analysis.

The majority of the children participated in this study were born full-time and normal-weighted. There were no significant differences between physical activity and gestational age before or after the intervention. There was a positive connection between birthweight and physical activity after the two-year intervention. Because the number of babies born pre- or postterm was relatively small, there was no generalized results concerning these special groups. The study showed that boys were more physically active than girls both before and after the intervention.