Syntymäpainon yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon 6–8-vuotiailla
Tekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Vähäisellä fyysisellä aktiivisuudella ja runsaalla paikallaanololla on useita haitallisia vaikutuksia terveydelle. Terveyden edistämiseksi tärkeää olisikin tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat riskiryhmät. Jo sikiöaikaiset tekijät on yhdistetty myöhemmän iän terveyteen, mutta varhaiselämän vaikutuksia liikuntakäyttäytymiseen on tutkittu verrattain vähän.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää ennustaako suhteellinen syntymäpaino 6–8-vuotiaiden lasten fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa, sekä miten sukupuoli näihin yhteyksiin vaikuttaa. Tutkielman aineisto oli osa Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus (Physical Activity and Nutrition in Children, PANIC) -tutkimuksen alkumittauksien aineistoa. Vuosien 2007–2009 välillä toteutetuissa alkumittauksissa lasten fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin kyselylomakkein sekä yhdistetyllä liike- ja sykemittarilla. Raskauden aikaiset tiedot ja syntymäpainotiedot kerättiin takautuvasti Kuopion yliopistollisen sairaalan ja THL:n syntymärekisteristä. Tutkimusjoukko koostui 305:stä alakoulun aloittavasta lapsesta.
Kyselylomakkeella mitattuna korkean syntymäpainon havaittiin ennustavan sekä korkeampaa kokonaisaktiivisuuden määrää että runsaampaa viihdemedioiden ääressä vietettyä aikaa (β = 0,118; β = 0,117). Havaitut yhteydet olivat kuitenkin herkkiä muutoksille, eikä tilastollista merkitsevyyttä havaittu enää sensitiivisyysanalyyseissä. Yhdistetyllä liike- ja sykemittarilla arvioituna syntymäpaino ei selittänyt lasten liikkumista reippaasti ja/tai rasittavasti, kokonaisaktiivisuutta tai paikallaanoloaikaa valveilla. Sukupuolittain tarkasteltuna sen sijaan tytöillä syntymäpainon ja rasittavan liikkumisen välillä havaittiin heikko, mutta tilastollisesti merkitsevä myönteinen yhteys (β = 0,195), korkean syntymäpainon ennustaessa runsaampaa rasittavan liikunnan määrä.
Syntymäpaino näyttäisi selittävän paremmin lasten strukturoidumpaa liikuntakäyttäytymistä ja ruutuaikaa, mutta ei liike- ja sykemittareiden avulla mitattua spontaanimpaa liikunta- ja paikallaanolokäyttäytymistä. Normaalien syntymäpainon viitearvojen rajoissa syntymäpaino ei kuitenkaan näyttäydy merkittävänä lapsuuden aikaista fyysistä aktiivisuutta tai paikallaanoloa määrittävänä tekijänä. Syntymäpainon sijaan lapsuuden aikaista liikunta- ja paikallaanolokäyttäytymistä selittävät todennäköisesti vahvemmin muut ympäristö- ja käyttäytymistekijät, mikä tarkoittaa, että terveyttä edistäviä toimenpiteitä voidaan tehdä vielä syntymän jälkeenkin.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29541]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Äitien masennusoireiden yhteys viisivuotiaiden lasten ylipainoon, fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon
Viskari, Tia (2020)Masennus ja lasten ylipaino ovat merkittäviä kansanterveydellisiä haasteita niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Ylipainolla tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia terveyteen jo lapsuudessa, ja sen tiedetään jatkuvan ... -
Vanhempien fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja sosioekonomisten tekijöiden yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon
Grönqvist, Annina (2022)Vanhemmat toimivat merkittävänä esimerkkinä lasten terveellisten ja aktiivisten elämäntapojen syntymisessä. Koska lasten ylipaino on yleistynyt maailmanlaajuisesti ja vähäisellä fyysisellä aktiivisuudella on runsaasti ... -
Monisairastavuuden yhteys kotona asuvien ikäihmisten objektiivisesti mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon
Savolainen, Taija (2020)Monisairastavuus on yleistä erityisesti vanhemmissa ikäluokissa, ja sen seuraukset yhteiskunnalle ja yksilön terveydelle ovat merkittäviä. Riittävä fyysinen aktiivisuus on tärkeää iäkkäiden toimintakyvyn kannalta, ja se ... -
Itsearvioidun fyysisen aktiivisuuden yhteys liikemittarilla mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon
Johansson, Riitta (2021)Säännöllisen fyysisen aktiivisuuden terveyttä edistävät sekä ylläpitävät vaikutukset ovat kiistattomia ja vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvia. Vaikka fyysisen aktiivisuuden tuomat terveyshyödyt tunnetaan, samaan aikaan ... -
Sosioemotionaalisen käyttäytymisen ja temperamentin yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon yli 50 vuoden seuranta-asetelmassa
Ahola, Johanna (2021)Fyysisellä aktiivisuudella on useita myönteisiä ja runsaalla paikallaanololla useita kielteisiä vaikutuksia terveydelle. Terveyden edistämiseksi tarvitaan tietoa fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon yhteydessä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.