Lukiolaisten liikunta- ja urheilusisältöjen käyttö sosiaalisessa mediassa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää suomalaisten lukiolaisten liikunta- tai urheilusisältöjen käyttöä sosiaalisessa mediassa ja sitä, miten he kokevat sisältöjen vaikuttavan heidän liikuntakäyttäytymiseensä. Aineisto kerättiin joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana. Tutkielman aineisto kerättiin elektronisella kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui 325 lukiolaista yhdestä länsisuomalaisesta lukiosta. Tutkielman aineisto analysoitiin ristiintaulukointia sekä khiin neliötestiä (χ2) käyttämällä. Noin kaksi kolmasosaa lukiolaisista (70 %) ilmoitti hakevansa sosiaalisesta mediasta liikunta- tai urheilusisältöjä. Suosituimpina hakuina olivat treeni-, laji- ja urheiluvideot. Tytöt ja pojat erosivat osittain hakujen ja sosiaalisen median alustojen käytön suhteen. Pojat käyttivät useammin YouTubea ja hakivat urheiluvideoita, artikkeleita ja uutisia tyttöjä useammin, kun taas tytöt käyttivät useammin Instagramia ja hakivat treenivideoita poikia useammin. Lukiolaiset, jotka ilmoittivat olevansa fyysisesti aktiivisimpia, ilmoittivat myös hakevansa liikunta- tai urheilusisältöjä useammin kuin vähemmän liikkuvat. Yli puolet lukiolaisista (58 %) arvioi, että sosiaalisen median liikunta- tai urheilusisällöt vaikuttavat heidän liikuntakäyttäytymiseensä. Heistä melkein kaikki kokivat vaikutuksen olevan liikunnan määrää lisäävä ja yli puolet koki vaikutuksen olevan ennemminkin liikuntaan kannustava kuin painostava. Kuitenkin tytöt kokivat sosiaalisen median sisällöt painostavina poikia useammin. Lukiolaiset, jotka ilmoittivat liikkuvansa useammin fyysisesti rasittavasti, kokivat useammin sosiaalisen median liikunta- tai urheilusisältöjen vaikuttavan heidän liikuntakäyttäytymiseensä sekä vaikutuksen olevan useammin kannustava kuin painostava. Suurin osa lukiolaisista (92 %) koki, että sosiaalista mediaa voi hyödyntää liikuntakäyttäytymisen edistämisessä.

Lukiolaisista yli puolet (60 %) arvioi käyttävänsä sosiaalista mediaa yli neljä tuntia päivittäin. Sosiaalisen median toistuvaa ja ongelmallista käyttöä voidaan pitää haitallisena, sillä se altistaa negatiivisille terveys vaikutuksille (Paakkari ym. 2021). Kuitenkin on tärkeä huomata, että nuoret pyrkivät käyttämään sosiaalista mediaa myös hyvinvointinsa edistämiseen, esimerkiksi liikunta- tai urheilusisältöjä etsien. Ei siis voi yksiselitteisesti ajatella, että sosiaalisen median vaikutukset olisivat pelkästään haitallisia liikkumisen näkökulmasta. Jatkossa tulee tutkia lisää sitä, miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää liikuntakäyttäytymisen edistämisessä.