Päivittäinen liikkuminen on erityisen tärkeää lasten ja nuorten terveelle kasvulle ja kehitykselle. Suomalaisten nuorten liikkuminen vähenee voimakkaasti teini-ikävaiheen lopulla. Nuorten liikkumisen estekirjo on laaja, ja yleisimpiin liikkumisen esteisiin kuuluu ajan puute, muut harrastukset, opiskeluun liittyvät kiireet, viitseliäisyys sekä se, että kodin lähettyvillä ei ole mielekkään lajin ohjausta. Joulukuussa 2019 Kiinassa alkanut ja sittemmin maailmanlaajuiseksi levinnyt koronaviruspandemia COVID-19 vaikutti voimakkaasti nuorten liikkumiseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten 16–17-vuotiaiden lukiolaisten liikkumisen esteet erosivat koronapandemian poikkeusaikana keväällä 2020 ja poikkeusajan jälkeen syksyllä 2020. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin, mikä yhteys liikunta-aktiivisuudella oli liikkumisen esteisiin.
Tutkielman aineisto koostui Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2020 (LIITU)- tutkimuksen osa-aineistosta, jossa kyselyyn va
stanneet nuoret olivat suomalaisia 16–17-vuotiaita lukiolaismiehiä ja -naisia. Kevään aineisto (n=1467) kerättiin maalis-toukokuussa 2020 ja syksyn aineisto (n=2249) syys-joulukuussa 2020. Tutkimuksessa käytettiin LIITU-tutkimuksen liikunnan esteiden ja liikunta-aktiivisuuden mittareita. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliötestiä sekä riippumattomien otosten t-testiä.
Liikkumisen esteitä koettiin enemmän poikkeusajan jälkeen syksyllä kuin poikkeusaikana keväällä. Keväällä esteenä korostui terveyden rajoittama liikunta-aktiivisuus, kun taas syksyllä esteinä korostuivat liikunnan kalleus ja viitseliäisyys. Eniten liikkuvat nuoret kokivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkia liikkumisen esteitä vähemmän kuin vähiten liikkuvat nuoret. Vähiten liikkuvat raportoivat huomattavasti enemmän sitä, että he eivät viitsi lähteä liikkumaan, eivät pidä itseään liikunnallisina tyyppeinä sekä liikunnan olevan ikävää tai tylsää. Eniten liikkuville suurimpia esteitä olivat poikkeusaikana se, että kodin läheisyydessä ei ollut liikuntapaikkoja sekä se, että terveys rajoitti liikunta-aktiivisuutta. Poikkeusajan jälkeen eniten liikkuville suurin liikkumisen este oli liikunnan kalleus.
Tutkielma tarjoaa ajankohtaista tietoa lukiolaisten liikkumisen esteistä koronaviruspandemian poikkeusaikana sekä sen jälkeen. Lisäksi se vahvistaa aiempaa tutkimustietoa liikunta-aktiivisuuden yhteydestä koettuihin liikkumisen esteisiin. Tulosten pohjalta voidaan kiinnittää huomiota lukiolaisten kokemiin liikkumisen esteisiin eri aikakausina sekä huomioida erityisesti ne nuoret, jotka tarvitsevat enemmän tukea terveellisten liikkumistottumusten rakentamiseen.
...
Daily physical activity (PA) is crucial for the healthy growth and development of children and adolescents. PA decreases significantly during late puberty among Finnish adolescents. The spectrum of perceived barriers to PA is broad and the most common barriers to PA are lack of time, other hobbies, obligations related to studies, considering PA is important but can’t be bothered and not having sport of interest near home. In December 2019 COVID-19 pandemic began in China and afterward the virus spread worldwide. The pandemic strongly affected adolescents’ PA behavior. The aim of this is study was to investigate how the 16-17-year-old high school students’ perceived barriers to PA differed between lockdown in spring 2020 and post-lockdown in fall 2020. In addition, the study examines the association between PA levels and perceived barriers to PA.
The data of this study consists of Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2020 (LIITU) research where the respondents were Fin
nish 16-17-year-old high school student men and women. The lockdown data was gathered in March-May 2020 (n=1467) and the post-lockdown data in September-December 2020 (n=2249). The measurements used in this study were the measurements of perceived barriers and physical activity. The data was analysed using statistical methods, including crosstabs, chi-square and independent samples t-test.
Barriers to PA were considered more preventive during post-lockdown than during lockdown. During lockdown the barrier “my health limits my physical activity” highlighted, whereas during post-lockdown the barriers “PA is too expensive” and “can’t be bothered” highlighted. The students who were the most physically active reported less of all barriers to PA compared to the students who were the least physically active. The least physically active students reported significantly more that they can’t be bothered to be physically active, don’t consider themselves as the physical type and that PA is boring. During lockdown the most physically active students reported most the lack of sports facilities near home and that health limits their PA. During post-lockdown they reported most the expensiveness of PA.
This study provides up to date information about high school students’ perceived barriers to PA during lockdown and post-lockdown. In addition, it strengthens the current study about the association between PA levels and perceived barriers to PA. Results give insights when examining the perceived barriers to PA among adolescents during different periods of time and when observing adolescents who need more support in creating healthy PA habits.
...
