Statusvoittojen ja -tappioiden tiet korkeakoulutuksessa : keskeyttäminen ja koulutuksen vaihtaminen opintouran taitekohtina = Travelling the roads of status gains and losses in higher education : dropping out and change of study field as pivotal points in the study career

Abstract

In this study dropping out of college represents a pivotal point in a student's study career at which his/her study career can take either an upward or downward trend. Ending up in a study program below the university level or entering the workforce without the status provided by higher education is interpreted as a downward career path. By contrast, transfer within the academic domain is interpreted either as a gain or loss depending on whether the student moves upwards or downwards in the status hierarchy based on the differential prestige of various study fields and institutions of higher education. In Bourdieuan terms it is assumed that in this status struggle the advantage is held by the offspring of the societal elite who are education- and status-oriented, in particular by the men who have grown up in upper class urban families. The target group of the study consists of the students, aged 20 to 24, who were enrolled in the Finnish institutions of higher education in autumn 1985 (N = 39 831). All institutions of higher education, including colleges of art and music, were included. The study careers of the target group cover the period from 1985 to 1990. The data were obtained from the Central Statistical Office. The status structure of higher education was examined in terms of students' social and regional background and sex. This indicated that the future power elite is being trained in the professionally oriented study fields of Helsinki University and, in particular, in the specialized institutions of higher education, ie. schools of economics and technology. By contrast, the social status of degrees taken in regional "general" universities appears to be lower. The results indicates that the risk of dropping out increase as the educational level of the childhood home gets lower. The relationship is as expected especially in the upper echelons of the higher education status structure. The study also revealed that the changes of study field were more common from the lower strata of the status structure upwards than the reverse. It is most likely that those with a favorable starting position tended to manage the upward trend while the less advantaged found themselves travelling the downward path. The results indicate that the conceptual framework of cultural reproduction lends itself to the study of also the Finnish educational scene. It is possible that the explanatory power of the Bourdieuan framework may even increase as the demands for effectiveness have been replacing the policy of educational equality as the cornerstone of the Finnish educational policy.

Tässä tutkimuksessa korkeakouluopintojen keskeyttäminen esittäytyy opintouran käännekohtana, josta opiskelijan koulutusura voi taittua joko nousuun tai laskuun. Päätyminen yliopistotasoa alempiin opintoihin tai siirtyminen työmarkkinoille ilman korkeakouluopintojen suomaa statusta tulkitaan laskevaksi urakehitykseksi. Sen sijaan akateemisen kentän sisäinen siirtymä katsotaan yksilölle voitoksi tai tappioksi sen mukaan, siirtyykö hän eri opintoalojen ja korkeakoulujen arvostukseen nojaavassa statushierarkiassa ylös- vai alaspäin. Bourdieulaisittain oletetaan, että tässä statuskamppailussa etulyöntiasema on yhteiskunnallisen eliitin koulutus- ja statustietoisilla perillisillä: etenkin kaupunkien yläluokkaisissa perheissä varttuneilla miehillä. Tutkimuksen kohdejoukon muodostavat maamme korkeakouluissa syksyllä 1985 kirjoilla olleet 20 - 24-vuotiaat nuoret (N= 39 831). Yksiköistä mukana ovat kaikki Suomessa tuolloin toimineet yleis- ja erityiskorkeakoulut taidekorkeakoulut mukaan luettuina. Tutkimuksen kohteena olevien nuorten opintouratiedot kattavat vuodesta 1985 vuoteen 1990 ulottuvan ajanjakson. Tutkimusmateriaali hankittiin Tilastokeskuksesta. Korkeakoulukentän statusrakennetta hahmotettiin opiskelijakunnan sosiaaliseen ja alueelliseen taustaan sekä sukupuoleen perustuen. Kartoitus osoitti tulevaisuuden valtaeliitin kouliintuvan Helsingin yliopiston professioalojen ohella etenkin pääkaupunkiseudun erityiskorkeakouluissa. Sen sijaan maakuntien yleiskorkeakouluissa suoritettavien tutkintojen yhteiskunnallinen painoarvo näyttää olevan pienempi. Tulosten mukaan opintojen keskeyttämisriski kasvaa lapsuudenkodin koulutusasteen laskiessa. Yhteys on oletetunlainen nimenomaan korkeakoulukentän statusrakenteen yläosissa. Lisäksi tutkimus paljasti statusrakenteen alemmista kerroksista kohti sen huippua suuntautuvan koulutuksenvaihtojen virran päinvastaista virtaa vuolaammaksi. Todennäköisimmin koulutuksenvaihtajista nousureiteille päätyivät lähtökohtiensa puolesta hyvässä asemassa olevat heikompiosaisten ajautuessa laskeviin uomiin. Tulokset osoittavat, että myös suomalaista koulutustodellisuutta on mahdollista tarkastella kulttuurireproduktiivisessa käsitevalossa. Bourdieulaisen käsitteistön selitysvoima saattaa vieläpä olla lisääntymässä, koska tehokkuusvaateet ovat syrjäyttäneet tasa-arvotavoitteet koulutuspolitiikan kivijalkana.