dc.contributor.advisor | Moisio, Olli-Pekka | |
dc.contributor.author | Hanhisalo, Timo | |
dc.date.accessioned | 2022-12-15T12:01:14Z | |
dc.date.available | 2022-12-15T12:01:14Z | |
dc.date.issued | 2022 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84421 | |
dc.description.abstract | Käsillä olevan tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa käsitys Frankfurtin koulun
piirissä kehitetystä kulttuuriteollisuusteoriasta ja etsiä tapoja, joilla sitä on
mahdollista soveltaa sosiaalisen median tutkimiseen ilmiönä. Koska teoria on
muotoiltu toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa, on tarpeen asettaa se
historialliseen ja kulttuurilliseen kontekstiinsa sekä ottaa talousjärjestelmän ja
mediakentän läpikäymät muutokset huomioon siltä osin, kun ne ovat teorian
soveltamisen kannalta olennaisia. Esiteltyäni käytetyn teoreettisen viitekehyksen
siirryn käsittelemään kaupallista sosiaalista mediaa modernin kulttuuriteollisuuden
muotona yhteiskunnassa, jossa uusliberaali kapitalismi on saavuttanut hegemonisen
aseman. Tarkastelen sitä, miten sosiaalisen median liiketoimintamallit ja
suunnitteluratkaisut edistävät kulttuurin alueella eteneviä esineellistymisen ja
tavaroitumisen prosesseja, jotka kultuuriteollisuusteoria alun perin liitti
joukkotiedotusvälineisiin ja viihdeteollisuuteen. Lisäksi lähestyn modernissa
tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä malleja kaupallisen sosiaalisen median
toiminnasta fetisismin käsitteen kautta kuvatakseni tapaa, jolla taloudellisen
intressin ohjaamat sosiaalisen median alustat pyrkivät ylittämään tavaraluonteensa
ja näyttäytymään luonnollisena osana ihmisten arkitodellisuutta. Yksi
kulttuuriteollisuusteorian keskeisistä väitteistä on, että teollisen tuotannon piirteitä
saava kaupallinen kulttuuri paitsi edistää voitontavoittelun logiikan leviämistä
yhteiskunnassa, myös vakaannuttaa vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän asemaa
vetämällä yleisönsä osaksi kapitalismin kiertokulkua. Esitän tutkimuksessa, että
social networking site -tyyppiset sosiaalisen median alustat edistävät tätä ideologista
funktiota kahdella tavalla. Ensimmäinen liittyy henkilöbrändiajatteluun, joka tuottaa
näennäisyksilöllisyyttä ja konformismia sosiaalisen paineen sekä alustoilla
vallitsevan jakamisen imperatiivin kautta. Toinen juontuu alustojen roolista
kulutuskulttuuriin sidotun henkilökohtaisen identiteetin muodostamisessa ja
ilmaisemisessa | fi |
dc.format.extent | 74 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.title | Näennäisyksilöllisyys ja tuotteistettu identiteetti : sosiaalisen median tarkastelua kulttuuriteollisuusteorian näkökulmasta | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202212155676 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Filosofia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Philosophy | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 201 | |
dc.subject.yso | sosiaalinen media | |
dc.subject.yso | kulttuuriteollisuus | |
dc.subject.yso | identiteetti | |
dc.subject.yso | kriittinen teoria | |
dc.subject.yso | uusliberalismi | |
dc.subject.yso | ideologiat | |
dc.subject.yso | yhteiskuntafilosofia | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |