Käytettävyystestauksen hyödyllisyys organisaation asiakkaille näkyvissä järjestelmissä : vertaileva tapaustutkimus

Abstract

Järjestelmien kehitysprosessin aikana käytettävyyttä on tärkeä testata mahdollisimman hyvän käytettävyyden ja siten käyttäjiä tukevien järjestelmien mahdollistamiseksi. Järjestelmien hyvällä käytettävyydellä taataan järjestelmän helppokäyttöisyys, käyttäjien tyytyväisyys sekä käyttäjien tukeminen erilaisten toimintojen suorittamiseksi. Käytettävyyden merkitys korostuu erityisesti kohdeorganisaation tapauksessa, jonka asiakkaina toimii laaja joukko tarpeiltaan erilaisia loppukäyttäjiä. Tämä asettaa haasteita henkilöasiakkaiden käyttöön suunniteltujen järjestelmien kehitystyölle myös käytettävyyden näkökulmasta. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella käytettävyystestauksien hyödyllisyyttä kohdeorganisaation henkilöasiakkaille näkyvissä järjestelmissä laadullisia aineistonkeruumenetelmiä hyödyntävän, vertailevan tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksen teoriaosuus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja empiirisen osion aikana aineistoa kerättiin kohdeorganisaatiossa toteutettujen puolistrukturoitujen haastatteluiden sekä erilaisten dokumenttien analyysin muodossa. Kahta eri käytettävyystestaustapausta ja siten ketteriä kehitystiimejä ja käytettävyystiimiä tarkastelemalla muodostettiin näkemys organisaation käytettävyystilauksen kulusta, sekä saatiin tietoa käytettävyystestauksien hyödyllisyyteen vaikuttavista positiivisista sekä negatiivisista tekijöistä. Tutkimuksen pohjalta voitiin todeta, että käytettävyystestauksista saavutetaan jo sellaisenaan hyötyä kohdeorganisaation henkilöasiakkaille näkyvissä järjestelmissä. Aiemman tutkimuksen pohjalta muodostettuun, tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen lisättiin tulosten mukaisesti kaksi uutta osa-aluetta: käytettävyys- ja kehitystiimin välinen vuorovaikutus sekä käytettävyystilauksen yhteisöllisyys. Kohdeorganisaation tapauksessa käytettävyystestauksien hyödyllisyyttä tukevia piirteitä olivat tiimien välisen yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen mahdollistaminen, käytettävyystestauksen erilaiset toteutustavat, käytettävyystiimin aikataulujen joustavuus sekä kokonaisuutena sujuvaksi mielletty käytettävyystilausprosessi. Kehityskohteiksi tunnistettiin iteratiivisen käytettävyystestauksen lisääminen, käytettävyysasiantuntijoiden aikaisempi osallistaminen sekä teknisten ongelmien ehkäiseminen läsnä tapahtuvan testauksen avulla.

Usability testing is an important factor during the development process of different systems. Focusing on the usability of systems ensures that they are easy to use and that the users are satisfied, and therefore usability testing ensures the best possible usability and development of user-supporting systems. Especially in the case of the target organization, usability is an important aspect due to the wide variety of users with different needs. This brings challenges to the development of the systems meant for the customers from the usability point of view. The purpose of this master’s thesis is to examine the usefulness of usability testing in the systems visible to the target organization’s customers by means of a comparative case study utilizing qualitative data collection methods. The first part of the study is a literature review. During the second, empirical part of the study the material was collected in the form of semi-structured interviews conducted in the target organization and the analysis of various documents. By looking at two different usability testing cases and thus agile development teams and the usability team, a view of the organization’s usability order process was formed. Information about the positive and negative factors affecting the usefulness of usability testing was obtained. Based on the research, it could be concluded that usability testing is already beneficial in the systems visible to the customers of the target organization. According to the results, two new areas were added to the theoretical reference framework of the study: the interaction between the usability and the development team and the communality of the usability testing. In the case of the target organization, features supporting the usefulness of usability testing were the enabling of community and interaction between teams, the different implementation methods of usability testing, the flexibility of the usability team’s schedules, and the usability ordering process, which was working well as a whole. Development targets were identified as increasing the iterative usability testing, earlier involvement of usability experts, and preventing technical problems through on-site testing.