Suomenoppijoiden toimijuus kotoutumiskoulutuksen yksilöllisissä ratkaisuissa
Seppälä, T. (2022). Suomenoppijoiden toimijuus kotoutumiskoulutuksen yksilöllisissä ratkaisuissa. In T. Seppälä, S. Lesonen, P. Iikkanen, & S. D'hondt (Eds.), Kieli, muutos ja yhteiskunta (pp. 261-287). Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. AFinLA:n vuosikirja, 2022. https://doi.org/10.30661/afinlavk.114594
Julkaistu sarjassa
AFinLA:n vuosikirjaTekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
© Kirjoittajat & Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry, 2022
Kotoutumiskoulutus pyrkii tukemaan kotoutumista ja osallisuutta muun muassa kieliopintojen avulla (OPH 2012; OPH 2022). Osallisuus nähdään entistä useammin nopeana työllistymisenä, mikä näkyy kotoutumiskoulutuksessakin (ks. Ronkainen & Suni 2019; Masoud ym. 2020). Kotoutumiskoulutuksen kokonaiskesto on noin vuosi, mutta siinä tehdään entistä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja (OPH 2012; TEM 2016; OPH 2022). Opiskelijoiden taustat ovat nimittäin moninaisia: heissä on esimerkiksi kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita sekä perhe- ja opiskelusyistä Suomeen muuttaneita. Kotoutumiskoulutuksen heikkoina pidettyjä kielenoppimistuloksia on kritisoitu (esim. OECD 2018; VTV 2018), mutta kritiikissä ei ole aina huomioitu osallistumisen joustavuutta. Tässä artikkelissa tarkastelen 17:ää henkilöä, jotka osallistuivat vain osaan kotoutumiskoulutuksesta, ja kutsun heitä kesken koulutuksen kulun aloittaneiksi. Kotoutumiskoulutuksen keskeyttäneistä on mainintoja raporteissa (esim. VTV 2018; myös Suokonautio 2008: 107). Tutkimukseni osallistujat tulivat kuitenkin koulutukseen sen ollessa käynnissä ja suorittivat sen loppuun, eikä tällaisista opiskelijoista ole tutkimusta. Osallistujissa on useita, jotka osallistuivat kotoutumiskoulutukseen vähintään toista kertaa, eikä koulutuksen kertaamiseenkaan liittyviä kokemuksia juuri tunneta. Tutkimuskohteeni on suomen kielen oppimiskokemukset työvoimakoulutuksena järjestetyssä kotoutumiskoulutuksessa. Kielenoppiminen edellyttää toimijuutta, esimerkiksi mahdollisuuksia tehdä päätöksiä ja toimia ympäristössä (Duff 2014; Virtanen 2017; Scotson 2020). Selvitän sisällönanalyysin avulla haastatteluaineistosta, millaisena toimijuus näyttäytyy kesken koulutuksen kulun aloittaneilla sekä miten velvoittava työvoimakoulutus onnistuu pyrkimyksissään yksilöllistämiseen.
...
This article examines migrants’ agency related to the individualised and flexible practices available in Integration Training in Finland, with a focus on migrants’ Finnish language learning. The research focused on migrants who have not been studied before, namely those entering training after it had already started. The data consist of background information and interviews of 17 migrants who studied in Integration Training in 2018–2020. The interviews were analysed using qualitative content analysis. The results show that the same practice can support the learner agency of some participants but limit the agency of others. The possibility to make choices about one’s own education varies, and choices are often related to beliefs about language proficiency. In the classroom and during work placement periods, some participants reported having had multiple chances to grasp affordances and use Finnish, others only a few. In summary, the individualised practices available in Integration Training appear to impact participants’ language learning variably, and participants’ wishes do not always align with the available practices.
...
Julkaisija
Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLAEmojulkaisun ISBN
978-951-9388-74-8Kuuluu julkaisuun
Kieli, muutos ja yhteiskuntaISSN Hae Julkaisufoorumista
2343-2608
Alkuperäislähde
https://journal.fi/afinlavk/article/view/114594Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/164228962
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Verkko toisen kielen itsenäisen opiskelun tukena kotoutumiskoulutuksen aikana
Ivanov, Mirja (2019)Tutkimuksessa tarkasteltiin digitaalisten välineiden hyödyntämistä oppimisen tukena maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusten suomen kielen opinnoissa. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli maahanmuuttajien oma näkökulma: mitkä ... -
Suomen kielen käyttämiseen liittyvät tunteet, käsitykset ja toimijuus
Scotson, Mia (Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä, 2019)Tässä artikkelissa tarkastelen sosiokulttuurisen teorian näkökulmasta kahden korkeakoulutetun suomen kielen käyttäjän kielenoppimiseen ja kielen käyttämiseen liittyviä tunteita sekä sitä, miten tunteet ja käsitykset ... -
"Esimerkiksi pissa ei ole mitään kuin Italiassa --" : mielipideilmaukset ja niiden kehittyminen suomenoppijoiden teksteissä
Kajaan, Paula (2012)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomenoppijoiden mielipiteenilmauksia ja niiden kehittymistä sinä aikana kun oppijoiden kielenkäyttäjän rooli vaihtuu vieraan kielen oppijasta toisen kielen oppijaksi. Mielipiteenilmauksia ... -
Mitä kielitaidon arvioinnin pilottitesti paljastaa kotoutumisvaiheessa olevien korkeakoulutettujen suomenoppijoiden kirjoittamistaidosta?
Reiman, Nina; Seilonen, Marja (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA, 2022)This article focuses on the writing skills of L2 learners who have moved to Finland in their adulthood, and who have completed their degree prior to arrival, or are qualified for higher education. The learners aim to finish ... -
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kokemuksia ja käsityksiä suomen kielen oppimisesta kotoutumiskoulutuksessa
Rukko, Soili (2023)Tässä tutkielmassa tarkastellaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kokemuksia ja käsityksiä suomen kielen oppimisesta kotoutumiskoulutuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten opiskelijat kokivat erilaiset ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.