Affektiivisten tekijöiden näyttäytyminen elämäntapamuutosprosessissa

Abstract

Terveellisillä elintavoilla tiedetään olevan suotuisia vaikutuksia ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Elämäntapamuutoksen tekeminen kohti terveellisiä elintapoja ei kuitenkaan ole aina helppoa, ja elämäntapamuutoksen hyödyistä huolimatta erityisesti nykyaikaisten interventioiden pitkäaikainen vaikuttavuusnäyttö jää usein heikoksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että elämäntapamuutoksen tulosten pysyvyyden ja vaikuttavuuden takaamiseksi tarvitaan menetelmiä, jotka huomioivat entistä kokonaisvaltaisemmin muutosprosessiin vaikuttavat ja siinä näyttäytyvät psykologiset tekijät, kuten affektiiviset tekijät. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata affektiivisten tekijöiden näyttäytymistä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvaan elämäntapamuutosinterventioon osallistuneiden elämäntapamuutosprosessissa.

Tämä tutkimus on osa laajempaa Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Muutosmatka-tutkimushanketta. Hanke toteutettiin vuosina 2015–2018 ja se oli verkkopohjainen, hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiin pohjaava elämäntapamuutosinterventio. Kaikki tutkittavat olivat ylipainoisia. Tämän tutkimuksen aineistona ovat niiden 13:a tutkittavan verkkopäiväkirjamerkinnät, joiden psykologisessa joustavuudessa oli tapahtunut positiivinen muutos interventiojakson aikana, ja joilta löytyi päiväkirjamerkintöjä koko interventiojakson ajalta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Tulosten perusteella affektiiviset tekijät näyttäytyivät elämäntapamuutosprosessissa muutoksen koettuna haasteellisuutena, voimavaroina, sisäisenä puheena, myönteisinä tunnekokemuksina, sekä joustavuustaitona. Keskeisenä näyttäytyivät joustavuustaidot, sekä epämukavien tunteiden kanssa toimimaan oppiminen arvojen ja arvopohjaisten tavoitteiden suuntaisesti. Tutkimusjakson aikana omaa käyttäytymistä opittiin ohjaamaan toivottuun suuntaan, kuten kohti pysyvää elämäntapamuutosta.

Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa, joissa affektiivisten tekijöiden on osoitettu näyttäytyvän niin fyysisen aktiivisuuden kuin syömiskäyttäytymisenkin yhteydessä. Psykologisen joustavuuden vahvistamiseen tähtäävät interventiot ja taitoharjoitukset näyttävät tukevan yksilöä kohti terveellisten tottumusten ylläpitämistä, koska ne saattavat auttaa yksilöä toimimaan omien arvojen ja arvopohjaisten tavoitteiden suuntaisesti, vaikka tunteet saattaisivatkin ohjata toimintaa erilaiseen suuntaan. Tämän tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuntoutuksessa elintapaohjauksessa ja elämäntapainterventioiden kehittämisessä sekä ammatillisen osaamisen kehittämisessä

Healthy lifestyle is known to have many beneficial effects on physical and psychological health. However, achieving long-term lifestyle changes can be hard and despite the known health effects of lifestyle change the effectiveness of modern lifestyle interventions is often considered weak. Previous studies have found that in pursuit of maintaining the effects of lifestyle interventions there must be psychological aspects (eg. affective determinants) included in the intervention programs. The aim of this qualitative study is to describe how affective determinants appeared in the process of lifestyle change in those who attended the acceptance and commitment therapy -based lifestyle intervention. This study is a part of a larger Muutosmatka-research project, implemented by the University of Jyväskylä and the Central Finland Healthcare District. The research project was carried out in 2015-2018. The research project was a web-based lifestyle intervention based on acceptance and commitment therapy. The research material used in this study consists of online logbooks written by 13 participants during the whole intervention period. Participants were selected because they had had a positive change in their psychological flexibility during the intervention and they had written logbook entries during the whole intervention period. Logbooks were analyzed by using a qualitative content analysis method. Results show that affective determinants can be seen as a difficulty towards the change, resources, inner speak, positive emotions and flexibility skills. Flexibility skills were crucial, and participants learned how to guide themselves towards desired changes regardless of their emotions. The results of this study support previous studies where affective determinants are pointed out to appear with physical activity and eating behavior. Interventions that aim to strengthen psychological flexibility may help support long-term health behavior change because they may help the individual to act towards their values. These results can be utilized in lifestyle guidance implemented in social and healthcare, rehabilitation and in developing lifestyle interventions and developing professional knowledge.