Sedentaaristen korkeakouluopiskelijoiden fyysinen aktiivisuus : tuloksia vuoden 2016 Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja terveyskäyttäytymistutkimuksesta

Abstract

Korkeakouluopiskelijat istuvat vuorokaudessa keskimäärin yli 7 tuntia, jota pidetään terveyden kannalta haitallisena. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan vähentää mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelimistön oireita, parantaa kardiometabolista terveyttä sekä energiatasoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sedentaaristen (7,0–16,65 t/vrk:ssa) korkeakouluopiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja istumismäärien yhteyttä liikkumismääriin. Lisäksi selvitettiin, onko liikkumismäärätuloksissa eroja sukupuolten ja korkeakoulusektorien (AMK/YO) välillä.

Tutkimuksen aineisto koostui Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja terveyskäyttäytymistutkimuksen vuoden 2016 osa-aineistosta. Mukana olivat ne opiskelijat (n = 2 246), jotka ilmoittivat istuvansa vähintään 7 tuntia vuorokaudessa. Nukkumisaikaa ei laskettu mukaan istumisajaksi. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS tilasto-ohjelmalla khii toiseen neliötesteillä ja Cramerin V:llä.

Sedentaaristen opiskelijoiden mediaani-istumisaika vaihteli 10,5 tunnista 11 tuntiin vuorokaudessa. Vaikka valtaosa opiskelijoista hyötyliikkui 15–60 min/vrk:ssa, niin melkein kymmenesosa hyötyliikkui alle vartin päivässä, kun taas reilu kymmenes hyötyliikkui päivittäin yli tunnin. Pidempikestoinen hyötyliikkuminen oli naisilla (> 30 min/vrk:ssa) miehiä yleisempää ja AMK-opiskelijoilla (> 60 min/vrk:ssa) YO-opiskelijoita yleisempää. Reilu puolet opiskelijoista harrasti ≥ 30 min/krt kohtuukuormitteista kuntoliikuntaa 2–6 krt/vk:ssa. Reilu kymmenesosa ei harrastanut kuntoliikuntaa lainkaan tai hyvin harvoin. Vain harva kuntoliikkui päivittäin. Sukupuolten ja korkeakoulusektorien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja kuntoliikunnassa. Opiskelijoiden hyöty- ja kuntoliikunta yhdistettiin kolmiluokkaiseksi kokonaisliikkumiseksi. Reilu neljäsosa liikkui vähän ja harvoin eli hyötyliikkuivat < 30 min/vrk:ssa ja kuntoliikkuivat harvoin tai ei lainkaan. Vajaa kolmannes liikkui paljon ja usein eli hyötyliikkuivat päivittäin > 30 min ja kuntoliikkuivat ≥ 2 krt/vk. Vajaa puolet liikkui jonkin verran eli sijoittuivat liikkumismäärältään kahden edellisen välille. Miehet olivat todennäköisemmin vähän ja harvoin liikkuvia ja naiset paljon ja usein liikkuvia. Korkeakoulusektorien välillä eroa oli vain jonkin verran liikkuvissa, jossa YO-opiskelijoiden liikkuminen oli AMK-opiskelijoita yleisempää. Kun istumismääriä tarkasteltiin suhteessa kokonaisliikkumiseen, havaittiin alle mediaanin istuvien joukossa paljon ja usein liikkumisen olevan yleisempää, kun taas mediaanin tai yli istuvien joukossa vähän ja harvoin liikkuminen oli yleisintä. Molemmissa ryhmissä jonkin verran liikkuminen oli toisiksi yleisintä.

Sedentaaristen opiskelijoiden fyysisessä aktiivisuudessa havaittiin eroja. Huolestuttavinta on, että vähintään joka neljäs korkeakouluopiskelija istui paljon (> 7 t/vrk:ssa) ja liikkui vain vähän ja harvakseltaan, mitä voidaan pitää terveyden kannalta haitallisena. Korkeakouluopiskelijoiden sedentaarisuutta pitäisi vähentää sisällyttämällä liikkuminen ja istumisen tauottaminen osaksi oppilaitosten opetussuunnitelmia ja kursseja sekä tarjoamalla liikkumista tukevia opiskeluympäristöjä.

Students of institutes of higher education sit approximately over 7 hours per day which is harmful to the health. It is possible to reduce mental health and musculoskeletal symptoms as well as to improve cardio metabolic health and energy level by being physically active. The aim of this study was to research physical activity of sedentary (sitting 7–16,65 hours/day) students of institutes of higher education and find out if there were any differences between sex or institutes of higher education. In addition, the connection between the number of sedentary hours and the amount of physical activity was examined.

Data was part of The University Student Health Survey 2016 in Finland. Students (n = 2246) sitting minimum 7 hours a day were selected for this study. Sleeping time was not included in sedentary time. Study was analyzed using SPSS statistical software and selected tests were Chi-square tests and Cramer’s V.

The median sitting time of students was from 10,5 to 11 hours per day. Although most of the students had incidental exercise 15–60 minutes per day almost tenth had incidental exercise less than 15 min/day and over a tenth more than an hour per day. Women had more likely long-lasting incidental exercise than men as well as students of universities of applied sciences compared to university students. Over half of the students had at least 30 min moderate-intensity exercise during leisure time 2–6 times per week. Over tenth of the students had no regular moderate-intensity exercise lasting at least 30 min during leisure time. Only few had daily moderate-intensity exercise. Leisure time moderate-intensity exercise did not have statistically significant difference between institutes of higher education. Incidental exercise and leisure time moderate-intensity exercise was combined as a total exercise. Over fourth exercised a little (< 30 min/day incidental exercise) and seldom (moderate-intensity exercise < 2 times/week). A third exercised a lot (> 30 min/day incidental exercise) and often (moderate-intensity exercise ≥ 2 times/week). Almost a half of students exercised somewhat, between the amount described. Men were more likely to exercise little and seldom and women were more likely to exercise a lot and often. University students were more likely to exercise somewhat compared to students of university of applied sciences. Students sitting less than median were more likely to exercise a lot and often. Students sitting the median or over were more likely to exercise a little and seldom. Somewhat exercising was second likely in both groups.

There were differences between the amounts of physical activity of sedentary students. The most alarming result was that every fourth student of higher education sat a lot (> 7 hours/day) and exercised seldom small amounts which is harmful for the health. Sedentary behavior of students of institutes of higher education should be reduced by integrating physical activity and pausing sedentary behavior in the curricula and courses as well as offering active study environments.