Kestävää kehitystä edistävä kasvatus liikunnan ja terveystiedon aineenopetuksessa

Abstract

Ilmastokriisin ja luonnonvarojen ehtymisen seuraukset herättävät laajaa ja globaalia huolta. Ilmaston lämpenemisen ja ympäristön tilan heikkenemisen myötä syntyi tarve ratkaista maailmanlaajuisia kehitys- ja ympäristöongelmia, ja kestävä kehitys eri ulottuvuuksineen pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Kasvatus ja formaali koulutus tunnistetaan keskeisinä keinoina edistää kestävää kehitystä. Kestävään kehitykseen liittyvät teemat ilmenevät valtakunnallisen opetussuunnitelman arvopohjassa, toimintakulttuurissa ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa. Sekä lukiokoulutuksen että perusopetuksen opetussuunnitelmat ohjaavat huomioimaan kestävän elämäntavan rakentamisen näkökulman opetustyössä, mikä edellyttää opettajilta ensinnäkin kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen tuntemusta mutta toisaalta myös käytännön toteutusta.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisissa kouluissa toimivien liikunnan ja terveystiedon opettajien valmiuksia toteuttaa kestävää kehitystä edistävää kasvatusta aineenopetuksessa. Tarkoituksena oli myös tarkastella, millä tavoin opettajat kokevat kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen toteuttamisen vaativuuden suhteessa perusopetuksen ja lukion valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteissa ilmeneviin kestävän elämäntavan rakentamisen tavoitteisiin. Tutkielman tarjoama tieto on hyödyllistä erityisesti liikunnan ja terveystiedon aineenopettajille ja kyseisten oppiaineiden aineenopettajaksi opiskeleville.

Tutkimuksen aineisto kerättiin osana LIITO 2021 -kyselyä. Tutkimus toteutettiin verkkopohjaisena kyselytutkimuksena ja se sisälsi taustatietojen lisäksi viisi Likert-asteikollista kysymystä sekä yhden avoimen kysymyksen. Vastauksia kertyi yhteensä 78. Kuvailevia tietoja käytettiin frekvenssien ja vastausjakaumien tarkastelussa. Kysymysten vastausjakaumien eroja suhteessa eri muuttujiin tutkittiin ristiintaulukointimenetelmällä. Ryhmien välisiä eroja selvitettiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja riippumattomien otosten t-testillä. Vastaajista suurin osa (75,7 %) koki, että opettajankoulutuksesta sai heikosti valmiuksia toteuttaa kestävää kehitystä edistävää kasvatusta. Vastaajien ikä, sukupuoli ja maantieteellinen sijainti eivät olleet tilastollisesti merkitseviä selittäjiä vastausten vaihtelussa. Sen sijaan työkokemus vaikuttaisi lisäävän opettajien kokemia valmiuksia lähes merkitsevästi (p=.069). Tulosten perusteella liikunnan ja terveystiedon opettajille tulisi tarjota kattavammat valmiudet toteuttaa kestävää kehitystä edistävää kasvatusta etenkin lisäämällä näitä teemoja opettajankoulutukseen.

The consequences of the ongoing climate crisis and the depletion of natural resources are of widespread and global concern. Global warming and environmental degradation created the need to address and evaluate the developmental and environmental challenges, and sustainable development (SD) in all its dimensions seeks to meet these challenges. Education is one of the central ways to promote sustainable development. Sustainability and sustainable development are identified comprehensively in the national core curriculum. The themes are addressed in the curriculum’s values, school culture and transversal competence learning targets. Both basic education and upper secondary curricula direct teachers to take notice of advancing students’ sustainable lifestyles in their educational work, which requires teachers to have knowledge of education for sustainable development (ESD) but also the ability to put it into practice.

The purpose of this study was to examine Finnish physical and health education teachers’ perceived competence to implement education for sustainable development (ESD) to their subject teaching. In addition, the aim of the present study was to examine how demanding of a task implementing ESD was for the subject teachers, in relation to the goals of building a sustainable lifestyle expressed in the national curricula. Information provided by the study is particularly useful for those who work in the field of physical and health education but also for prospective subject teachers.

The data consisted of 78 answers from Finnish physical and health education teachers. The data were collected online through a Webropol-survey in autumn 2021 and it included five Likert- scale questions and one open-ended question. The research material was collected as a part of the LIITO 2021 survey. Descriptive data were used to examine frequencies and response distributions. Differences in the answer distributions in relation to the variables were examined by using crosstabulations. Differences between groups were determined by univariate analysis of variance (ANOVA) and t-test of independent samples. A large proportion of the respondents (75,7 %) felt that they received only little or not at all competence from their teacher education. Respondent’s age, gender and geographic location were not statistically significant explanators for variability in the responses. In contrast, work experience would appear to increase teachers’ perceived competence almost significantly (p=.069). Based on the results, there might be a need for adding these themes to teacher education more comprehensively than earlier.