Kestävää kehitystä edistävä kasvatus liikunnan ja terveystiedon aineenopetuksessa

Ilmastokriisin ja luonnonvarojen ehtymisen seuraukset herättävät laajaa ja globaalia huolta. Ilmaston lämpenemisen ja ympäristön tilan heikkenemisen myötä syntyi tarve ratkaista maailmanlaajuisia kehitys- ja ympäristöongelmia, ja kestävä kehitys eri ulottuvuuksineen pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Kasvatus ja formaali koulutus tunnistetaan keskeisinä keinoina edistää kestävää kehitystä. Kestävään kehitykseen liittyvät teemat ilmenevät valtakunnallisen opetussuunnitelman arvopohjassa, toimintakulttuurissa ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa. Sekä lukiokoulutuksen että perusopetuksen opetussuunnitelmat ohjaavat huomioimaan kestävän elämäntavan rakentamisen näkökulman opetustyössä, mikä edellyttää opettajilta ensinnäkin kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen tuntemusta mutta toisaalta myös käytännön toteutusta. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisissa kouluissa toimivien liikunnan ja terveystiedon opettajien valmiuksia toteuttaa kestävää kehitystä edistävää kasvatusta aineenopetuksessa. Tarkoituksena oli myös tarkastella, millä tavoin opettajat kokevat kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen toteuttamisen vaativuuden suhteessa perusopetuksen ja lukion valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteissa ilmeneviin kestävän elämäntavan rakentamisen tavoitteisiin. Tutkielman tarjoama tieto on hyödyllistä erityisesti liikunnan ja terveystiedon aineenopettajille ja kyseisten oppiaineiden aineenopettajaksi opiskeleville. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana LIITO 2021 -kyselyä. Tutkimus toteutettiin verkkopohjaisena kyselytutkimuksena ja se sisälsi taustatietojen lisäksi viisi Likert-asteikollista kysymystä sekä yhden avoimen kysymyksen. Vastauksia kertyi yhteensä 78. Kuvailevia tietoja käytettiin frekvenssien ja vastausjakaumien tarkastelussa. Kysymysten vastausjakaumien eroja suhteessa eri muuttujiin tutkittiin ristiintaulukointimenetelmällä. Ryhmien välisiä eroja selvitettiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja riippumattomien otosten t-testillä. Vastaajista suurin osa (75,7 %) koki, että opettajankoulutuksesta sai heikosti valmiuksia toteuttaa kestävää kehitystä edistävää kasvatusta. Vastaajien ikä, sukupuoli ja maantieteellinen sijainti eivät olleet tilastollisesti merkitseviä selittäjiä vastausten vaihtelussa. Sen sijaan työkokemus vaikuttaisi lisäävän opettajien kokemia valmiuksia lähes merkitsevästi (p=.069). Tulosten perusteella liikunnan ja terveystiedon opettajille tulisi tarjota kattavammat valmiudet toteuttaa kestävää kehitystä edistävää kasvatusta etenkin lisäämällä näitä teemoja opettajankoulutukseen.