Sosiaalityön ja ekologisten kysymysten välinen suhde sosiaalityön opiskelijoiden näkökulmasta keväällä 2021
Authors
Date
2022Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan miten sosiaalityön opiskelijat ymmärtävät sosiaalityön ja ekologisten kysymysten yhteyden. Tutkimuksessa selvitetään, mitä luonnonympäristö merkitsee sosiaalityön opiskelijoille, ja mitkä tekijät heidän mielestään estävät tai edistävät ekologisten kysymysten tulemiseen osaksi sosiaalityön käytäntöjä. Tutkimus ajoittuu ajankohtaan, jolloin ekologiset kysymykset eivät ole kuuluneet suomalaisen sosiaalityön maisteriohjelmaan, mutta ensimmäinen teemaan liittyvä kurssi oli alkamassa. Tutkimuksen tarkoitus on tuoda esille se, että ekologiset kriisit aiheuttavat myös sosiaalisia ongelmia ja ovat siten osa sosiaalityön kenttää. Sosiaalityöllä on tärkeä tehtävä ekologisten kriisien hallinnassa, ja siksi ekologisten kysymysten tulee kuulua sosiaalityön opintoihin. Tutkimuksen lähestymistapa on ekokriittinen.
Tutkimus on laadullinen. Aineisto on kerätty laadullisena kyselynä (N=47) ja analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus osoitti, että kyseiselle kurssille osallistuvilla sosiaalityön opiskelijoilla on läheinen suhde luontoon. Luonto osoittautuu tärkeäksi hyvinvoinnin lähteeksi ja monille on tärkeää toimia luontoa suojellen. Sosiaalityön opiskelijoilla ei kuitenkaan ole selkeää kuvaa siitä, miten ekologiset kysymykset liittyvät sosiaalityöhön. Käsitykset vaihtelevat alueellisesti ja sisällöllisesti. Sosiaalityö nähdään usein kapeasta näkökulmasta ja yleinen käsitys on, että ihminen on luonnon yläpuolella. Globaali tai glokaali sosiaalityön näkökulma ei ollut vastaajille yleinen. Vain harva vastaaja näki, että ihminen on osa luontoa.
Vain pienellä osalla vastaajista oli havaintoja siitä, että ekologiset kysymykset on huomioitu sosiaalityön ammatin käytännöissä. Yleisimpinä esteinä ekologisten kysymysten huomioimiselle he näkivät organisaation tiukat resurssit, vallitsevat arvot ja asenteet sekä erityisesti tiedon puutteen. Edistävinä tekijöinä vastaajat näkivät estävien tekijöiden kääntöpuolet. Kun tietoa on riittävästi, se voi vaikuttaa yhteiskunnan ja organisaatioiden arvoihin ja asenteisiin. Näillä on vaikutusta resursseihin ja mahdollisuuteen toimia luonto huomioiden. Tieto osoittautui tärkeimmäksi tekijäksi ekososiaalisten kriisien hallinnassa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Relationaalinen hyvinvointi kriittisen koulukunnan näkökulmasta
Markuksela, Sami (2017)Teoreettinen pro gradu -tutkielmani käsittelee Tuuli Hirvilammen ja Tuula Helneen relationaalisen hyvinvoinnin teoriaa, joka korostaa ihmisen ja luonnon riippuvaisuussuhteen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Vertaan tätä ... -
Yhteisöt ekososiaalisen sosiaalityön tutkimuksessa
Salo, Otso (2021)Tutkimuksessa verrataan ekososiaalisen sosiaalityön tutkimuksia kriittisiin näkökulmiin, jotka peräänkuuluttavat alan tutkimukselle monipuolisuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavalla aineisto vertautuu ... -
Dilemma johtajuus ekososiaalisen sosiaalityön kontekstissa kuntasektorilla
Malinen, Virpi (2023)Tämä tutkielma käsittelee johtamista ja johtajuutta ekososiaalisen sosiaalityön kontekstissa kuntasektorilla. Kartoitan aiemman tutkimusaineiston perusteella, miltä johtajuus näyttäytyy ekososiaalisen sosiaalityön kontekstissa, ... -
Ihmiskeskeisyyden yli : kirjallisuuskatsaus ekososiaalisen sosiaalityön ytimestä
Santala, Helene (2023)Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vaikutukset koskettavat luonnon lisäksi laajoja ihmisryhmiä. Koska kyseessä on ekologisen kriisin lisäksi myös sosiaalinen kriisi, tulee kestävän kehityksen ... -
Irtautuminen kulutuskeskeisyydestä köyhyystarinoissa
Aunesluoma, Pirjo (2024)Tutkimuskysymyksenä tässä tutkielmassa on, miten köyhyystarinoissa ilmenee irtautuminen kulutuskeskeisyydestä kestävän hyvinvoinnin viitekehyksestä käsin tarkasteltuna. Tutkimuksen tuloksena irtautumisen ilmaisut voidaan ...