Vuorovaikutus työhaastatteluissa : asiantuntijatehtäviin haastattelijoiden ja haastateltujen käsityksiä ja kokemuksia

Abstract

Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli kuvata työhaastattelijoiden ja vaativaan asiantuntijatehtävään haastateltujen käsityksiä ja kokemuksia työhaastattelutilanteen vuorovaikutuksesta. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kahta työhaastattelija-haastateltu-paria. Tutkimushaastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, ja ne toteutettiin teknologiavälitteisesti. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Asiantuntijatehtävien työhaastatteluja tarkasteltiin työhaastattelun erityispiirteiden avulla, jotka ovat osapuolten tuntemattomuus, työhaastattelun rajallinen kesto, etukäteen määritellyt roolit ja odotukset, epävarmuus haastattelun sisällöstä ja sävystä sekä asymmetrinen valtasuhde. Työhaastattelu on aina ajankohtainen ja tärkeä tutkimusaihe, sillä rekrytointi on aina riski sekä rahallinen investointi organisaatiolle.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että vaativien asiantuntijatehtävien työhaastattelut ovat neuvottelun kaltaisia tilanteita, joissa on avoin viestintäilmapiiri. Perinteisesti ajatellaan, että valta työhaastattelutilanteessa on haastattelijalla. Tutkittavien vastausten perusteella haastattelijan ja haastateltavan välinen valtasuhde vaikuttaa kuitenkin olevan lähes symmetrinen. Työhaastattelijat tiedostavat tilanteeseen liittyvän valta-asetelman ja pyrkivät häivyttämään sitä erilaisin keinoin. Valtasuhteen symmetrisyys näkyy monin tavoin. Molempien osapuolien itsestäkertominen on hyvin rehellistä sen sijaan, että haastattelija ja haastateltava pyrkisivät kertomaan itsestään pelkästään positiivisia asioita. Molemmat osapuolet myös arvioivat, mitä positiivisia ja negatiivisia puolia mahdollinen tuleva työsuhde toisi tullessaan. Molemminpuolinen arviointi tekee tilanteesta neuvottelunomaisen.

Tutkielman tulokset tarjoavat tarkentavia näkökulmia siihen, millaisia vuorovaikutustilanteita asiantuntijatehtävien työhaastattelut ovat. Tuloksia voivat hyödyntää rekrytoijat ja työnhakijat. Tuloksia voidaan soveltaa myös esimerkiksi työhaastatteluvuorovaikutusta käsittelevissä koulutuksissa.