Itsensä brändääminen työhaastattelussa : työnhakijan strateginen valinta erottautua kilpailijoista

Abstract

Jatkuva muutosherkkyys ja talouden taantuma ovat johtaneet kilpailun kovenemiseen työmarkkinoilla. Alati muuttuva toimintaympäristö sekä heikko taloudellinen tilanne karsii jatkuvasti työpaikkoja joka alalta. Olemassa olevista työpaikoista käydään kovaa kamppailua työnhakijoiden keskuudessa. Menestyminen työnhaussa vaatii uudenlaisia ratkaisuja. On pystyttävä erottautumaan muista työnhakijoista.

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu työnhakijoiden tapaa brändätä itseään työhaastattelussa. Sen lisäksi on haluttu selvittää minkälaisia tapoja brändäämiseen sisältyy ja, millä tavalla työnhakijat arvioivat brändäämisen onnistumista. Itsensä brändääminen on melko uusi käsite, minkä vuoksi tutkimuksen teoreettinen viitekehys on johdettu vuorovaikutusteorioista sekä markkinoinnin brändikäsitteistä. Teoreettinen viitekehys pohjautuu itsensä brändäämiseen, vuorovaikutukseen, ensivaikutelmaan ja odotusten vastaisuuteen sekä vaikutelman hallintaan. Lisäksi on tutkittu brändäämiseen liittyviä mahdollisia sukupuolieroja.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja siinä on haastateltu kahdeksaa vasta valmistunutta tai valmistumassa olevaa henkilöä, jotka kaikki ovat oman alansa työuran alkuvaiheessa. Haastateltavat ovat joko kaupallisen alan tai hallintotieteiden ihmisiä. Haastattelut tehtiin puolistrukturoidun teemahaastatttelun avulla ja tulokset analysointiin teemoittelulla. Tulosten perusteella työnhakijat aloittavat isensä brändäämisen jo työhakemuksen ja CV:n kirjoittamisvaiheessa. Työnhakijat pyrkivät vastaamaan kohdeorganisaation tarpeisiin mahdollisimman hyvin, nostamalla omasta mielestään relevantteja asioita niin työhakemuksessa kuin itse työhaastatttelussa. Työnhakijat pyrkivät lisäksi erottautumaan muista hakijoista itsensä brändäämisen avulla. Työnhakijat arvioivat työhaastattelun jälkeen omaa suoriutumistaan ja pyrkivät jatkuvasti kehittämään itseään ja omaa brändiään entistä toimivammaksi. Tutkimuksesta nousi esille paljon samoja asioita, joita aiemmat tutkijat ovat havainneet.