Lastensuojeluasiakkuus ja huoltajien häpeä

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella lastensuojeluprosessissa olevien huoltajien ja vanhempien häpeän ilmenemismuotoja sekä keinoja, joiden avulla voidaan vähentää häpeän kokemuksia. Tutkielmaa taustoitetaan häpeän syntyyn ja olemassaoloon liittyvällä kirjallisuudella mukaan lukien häpeän sietokykyteorian eri ulottuvuudet.

Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineisto koostui viidestä (n=5) vertaisarvioidusta Englannissa tehdystä tutkimusartikkelista. Aineisto valikoitui ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Ensimmäisen karsinnan jälkeen artikkeleita oli kahdeksan, mutta tarkemman tarkastelun jälkeen artikkeleita valikoitui viisi. Valikoitunut aineisto käsittelee sekä huoltajien että vanhempien häpeäkokemuksia, joilla oli asiakkuus Englannin lastensuojelujärjestelmässä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Aineiston analyysin tuloksena muodostui kolme alateemaa, jotka sijoittuivat kahden pääteeman alle: 1) huoltajien kokema moniulotteinen häpeä ja 2) huoltajien häpeää vähentävät tekijät. Analyysin tuloksena selvisi, että pelkkä sosiaalityöntekijän läsnäolo voi aiheuttaa huoltajilla ja vanhemmilla häpeän kokemuksia. Häpeää aiheuttaa myös sosiaalityöntekijän negatiivinen arvostelu vanhemmuutta kohtaan. Tulosten mukaan sosiaalityöntekijän mukana olo palavereissa voi aiheuttaa huoltajalle tunteen vanhemmuuden arvostelusta. Huoltajien ja vanhempien häpeä ilmenee korostuneena tarpeena selviytyä yksin ja jättää kertomatta perheen todelliset tuen tarpeet sosiaalityöntekijälle. Huoltaja voi myös käyttäytyä aggressiivisesti sekä piiloutua tarjotulta avulta. Häpeä voi myös ilmetä huoltajan tai vanhemman näennäisellä yhteistyöllä, jolloin todelliset ongelmat jäävät eivät ilmene ja perhe ei saa tarvitsemaansa apua.

Tutkielman tulosten perusteella sosiaalityöntekijän kunnioittava ja empaattinen kohtaaminen vähentää huoltajan kokemusta häpeästä. Huoltajien häpeää voi vähentää sosiaalityöntekijän ymmärrys häpeästä.