Ärtymyksen merkitykset ja motiivit 1890-luvun Suomen lehtiartikkeleissa ja yleisönosastokirjoituksissa
Sorvali, S. (2022). Ärtymyksen merkitykset ja motiivit 1890-luvun Suomen lehtiartikkeleissa ja yleisönosastokirjoituksissa. J@rgonia, 20(39), 49-77. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202208294397
Julkaistu sarjassa
J@rgoniaTekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
© Satu Sorvali
Käsittelen tässä artikkelissa 1800-luvun lopun luku- ja kirjoitustaitoisten suomalaisten käsityksiä ärtymyksen kaltaisten tunteiden julkisesta ilmaisusta. Käytän tutkimuksen pääaineistona 1890-luvun sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita sekä yleisönosastokirjoituksia. Artikkelini osoittaa, että
ärtymyksen kaltaisten tunteiden hillintää arvostettiin, mutta käytännön tasolla ihmiset saattoivat käyttäytyä hyvinkin aggressiivisesti yleisönosastoilla, erityisesti puolustaessaan henkilökohtaista tai kollektiivista kunniaansa. Ärtymyksen kaltaisten tunteiden yhteydessä puhuttiin sallitusta jumalallisesta pyhästä vihasta sekä syntisestä ja rangaistavasta ihmisen vihasta. Ihminen oli
vastuussa omista tunteistaan ja hänen oli opittava hillitsemään niitä kristinuskon avulla. Kiivaus tarttui, sillä oli yhteys ihmisen sivistystasoon ja se aiheutti väkivaltaa ja terveyshuolia. Lehtiteksteissä viitattiin koleerisiin ja intohimoisiin luonteisiin, ja pidettiin yllä humoraaliopin traditiota. Yleisönosastoilla ilmaistut ärtymyksen tyyppiset tunteet toimivat käytänteinä ja niillä oli performatiivinen, asioita muuttava luonne.
...
Julkaisija
Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry, Jyväskylän yliopistoISSN Hae Julkaisufoorumista
1459-305XMetadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- J@rgonia [303]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Maahanmuuttoon liittyvien kantojen oikeuttaminen Helsingin Sanomien yleisönosastoteksteissä
Mäki, Aliisa (2012)Pro gradu -työssäni tutkin sitä, miten maahanmuuttoa oikeutetaan Helsingin Sanomien yleisönosastoteksteissä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1.Miten maahanmuuttoa oikeutetaan tai epäoikeutetaan? ja 2. Eroavatko eri tavoin ... -
Todeksi uskottua : kansandemokraattinen Neuvostoliitto-journalismi rajapinnan tulkkina vuosina 1964-1973
Ruusunen, Aimo (Jyväskylän yliopisto, 2008)Aimo Ruususen väitöstutkimus paljastaa, miten ideologiset ja muut riippuvuudet näkyivät suomalaisten kansandemokraattisten toimittajien työssä kylmän sodan vuosina ja Neuvostoliiton historian mielenkiintoisena ajanjaksona ... -
Muukalaisten ikeen alla : suomalais-virolainen lehtikirjoittelu maiden venäläistämistoimista sensuurin varjossa 1886-1899
Pöyhönen, Aapo (2023)Vertailen tässä pro Gradu-tutkielmassa sanomalehtien kommentointia Suomen suuriruhtinaskunnan ja Viron kuvernementin venäläistämistoimista 1800-luvun lopulla. Erityisesti tutkin sitä, miten suomalainen julkinen sana ... -
Sanoma, lähettäjä, kulttuuri : lehdistöhistorian tutkimustraditiot Suomessa ja median rakennemuutos
Vuorio, Kaija (Jyväskylän yliopisto, 2009) -
”Suomessa tarvitsee olla ’ylikoulutettu’ saadakseen töitä” : koulutuksen merkitykset aikuisten maahanmuuttaneiden kielitestiin kirjoittamissa teksteissä
Honko, Mari; Söyrinki, Sini; Pöyhönen, Sari; Ahola, Sari (Suomen kasvatustieteellinen seura, 2024)The article examines adult immigrants ́ (n= 362) attitudes on the topic of education in their writings that were produced as part of the National Certificates of Language Proficiency. The texts were analysed ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.