Maahanmuuttoon liittyvien kantojen oikeuttaminen Helsingin Sanomien yleisönosastoteksteissä

Abstract

Pro gradu -työssäni tutkin sitä, miten maahanmuuttoa oikeutetaan Helsingin Sanomien yleisönosastoteksteissä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1.Miten maahanmuuttoa oikeutetaan tai epäoikeutetaan? ja 2. Eroavatko eri tavoin maahanmuuttajiin suhtautuvien kirjoittajien tavat oikeuttaa kantansa toisistaan? Käytän tutkimuksessa van Leeuwenin kehittämää oikeuttamisen teoriaa, jonka avulla voi lingvistisesti analysoida erilaisia oikeutuksia. Hän jakaa oikeuttamiseen neljään pääkategoriaan, jotka ovat 1. auktorisointi, 2. moraaliin vetoaminen, 3. järkeistäminen ja 4. tarinaistamisen. Teoria on luotu oikeuttamisen tutkimiseen englannin kielestä, ja tässä tutkimuksessa sitä sovelletaan tiettävästi ensimmäistä kertaa suomen kielellä tehtävään tutkimukseen. Oikeuttamisen teorian lisäksi lainaan tutkimukseen myös Perelmanin käsitteen yleisöstä ja esisopimuksista analyysini tueksi. Tutkimuksen aineisto on kerätty Helsingin sanomien internet-sivuilta digihaun avulla, ja se koostuu 24 mielipidetekstistä, jotka on julkaistu vuoden 2010 aikana. Tekstit jakautuvat kolmeen ryhmään kannanottojensa perusteella. Nämä ryhmät ovat: ei maahanmuutolle, kyllä maahanmuutolle ja ei humanitaariselle, kyllä työperäiselle maahanmuutolle. Analysoin aineistoa siitä näkokulmasta, onko maahanmuuttoon liittyvä kannanotto puolesta vai vastaan ja erittelen myös tuloksia tästä kahtijaosta käsin. Tuloksista selvisi, että erilaisia oikeutuskategorioita oli käytetty yleisönosastoteksteissa hyvin monipuolisesti, joskin tarinaistamista oli käytetty melko niukasti. Suurin ero eri kannanottojen välillä oli se, että auktorisointia oli käytetty oikeuttamiseen monipuolisemmin maahanmuuttomyönteisissä kuin -kielteisissä teksteissä. Eniten tekstien kannanottojen oikeutuksissa oli vedottu järkeen ja moraaliin. Järkeen vetoavissa oikeutuksissa painotettiin maahanmuuttomyönteisissä teksteissä paljon taloudellista hyötyä, jota maahanmuuttajat voivat Suomelle tuottaa. Maahanmuuttokielteisissä teksteissä sen sijaan viitattiin mahdollisiin haittoihin, joita maahanmuutto voi Suomelle aiheuttaa esimerkiksi ympäristön ja talouden kannalta. Maahanmuuttomyönteisissä teksteissä moraaliin vetoaminen näkyi esimerkiksi viittauksina humaaneiksi koettuihin arvoihin, kun taas maahanmuuttokielteisissä teksteissä moraaliin vedottiin usein silloin, kun haluttiin puolustaa omaa näkemystä.