Masennuksen aikaisen tiedonkäsittelyn erityispiirteitä etsimässä : interoseptiivinen tarkkuus, automaattiset aivovasteet kasvonilmeisiin ja aleksityymiset piirteet masentuneilla ja ei-masentuneilla tutkittavilla
Vaikka kognitiivisessa, emotionaalisessa ja interoseptiivisessa tiedonkäsittelyssä on havaittu masennuksen aikaisia muutoksia, aiemmissa tutkimuksissa näitä ei ole tutkittu samalla otoksella. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eroja 19–60-vuotiaiden masennusryhmän tutkittavien (n = 18) ja kontrolliryhmän tutkittavien (n = 39) välillä interoseptiivisessa tarkkuudessa ja kasvonilmeiden automaattisessa sensorisessa käsittelyssä. Interoseptiivista tarkkuutta mitattiin sydämen sykkeen tunnistustehtävän avulla. Iloisten, surullisten ja neutraalien kasvonilmeiden automaattista sensorista käsittelyä tutkittiin EEG-laitteistolla (P1- ja N170 -herätevasteet). Lisäksi tarkasteltiin sekä TAS-20 -mittarilla kartoitettujen aleksityymisten piirteiden yhteyttä ryhmien välillä mahdollisesti esiintyviin eroihin että BDI-II -kyselyn pistemäärien yhteyksiä interoseptiiviseen tarkkuuteen ja kasvonilmeiden automaattiseen sensoriseen käsittelyyn. Tulokset osoittivat masentuneiden tutkittavien saavan kontrollitutkittavia alhaisempia pistemääriä interoseptiivisessa tarkkuudessa ryhmätasolla, mutta ei yksilötasolla. Ryhmien välistä eroa kasvokuvien automaattisessa sensorisessa käsittelyssä minkään kasvonilmeen kohdalla ei löydetty. Vaikka aleksityymiset piirteet korostuivat masennusryhmässä, aleksityymiset piirteet eivät muuntaneet ryhmän yhteyttä interoseptiiviseen tarkkuuteen tai kasvonilmeiden käsittelyyn. Lisäksi havaittiin BDI-II -kyselyn somaattisten pistemäärien olevan kohtalaisesti yhteydessä kaikkiin P1-herätevasteen kasvonilmeisiin. Tulokset antoivat käytännön hoitotyön ja jatkotutkimuksissa keskeisten biomarkkeriselvitysten kannalta tärkeää lisätietoa masennuksen, interoseption, kognitiivisten vääristymien sekä aleksityymisten piirteiden yhteyksistä. Tutkimus kannustaa jatkotutkimuksiin, joissa masennus huomioidaan heterogeenisenä ja kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin vaikuttavana sairautena.
...
Cognitive, emotional and interoceptive information processing are altered in depression, but these have not been investigated in the same sample of participants in previous studies. The present study examined the differences in interoceptive accuracy and automatic sensory processing of facial expressions between depressed (n = 18) and control subjects (n = 39) aged 19–60 years. We applied heart rate recognition task to measure interoceptive accuracy and EEG to measure the automatic processing of happy, sad, and neutral facial expressions (P1 and N170 components). In addition, both the association of alexithymic features evaluated with the TAS-20 with possible differences between groups and the association of BDI-II survey scores with interoceptive accuracy and automatic sensory processing of facial expressions were mapped. The results showed that depressed subjects received lower scores than controls in interoceptive accuracy at the group level, but not at the individual level. No difference between groups was found in the automatic sensory processing of facial images for any of the facial expressions. Although alexithymic features were prominent in the depressive group, alexithymic features did not alter the group’s association with interoceptive accuracy or processing of facial expressions. In addition, somatic scores of the BDI-II survey were found to be moderately associated with all facial expressions of the P1 brain response. The results provided important additional information on the connections between depression, interoception, cognitive distortions, and alexithymic traits that are important for biomarker exploration and practical nursing. The study encourages further research in which depression is considered a heterogeneous and holistic disease that affects well-being.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Masennuksen yhteys sydämen sykkeen tunnistamiseen ja sen vaikutus aivojen herätevasteisiin
Siukkola, Anja; Kirstinä, Linnea (2019)Masennus on yksi suurimmista kansanterveyden ongelmista ja sillä onkin merkittävät inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset. Masennus voi aiheuttaa monia psyykkisiä ja kehollisia oireita. Interoseptio tarkoittaa kykyä ... -
Cognitive processing in depressive disorder from the perspectives of interoception, sensory processing sensitivity and event-related potentials to facial expressions
Alhainen, Sara; Tulla, Janina (2022)Masennus on varsin yleinen mielenterveyden häiriö, joka aiheuttaa sekä inhimillistä kärsimystä että mittavia yhteiskunnallisia kustannuksia. Häiriön hoitovaste on kuitenkin usein suhteellisen heikko. Jotta tulevaisuudessa ... -
Kuusivuotiaiden opetuksen perustaa teorioiden maailmasta ja tunturimaasta etsimässä
Laitila, Marja (2001) -
Kolmen parisuhteessaan väkivaltaisesti käyttäytyneen miehen sydämen sykkeen, sykevälivaihtelun, ihon sähkönjohtavuuden ja perspektiiviottokyvyn tarkastelua pariterapiassa
Haikonen, Tuomas (2019)Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa vakavaa inhimillistä kärsimystä uhrille, tekijälle ja sivullisille. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että parisuhteessaan väkivaltaisesti käyttäytyneillä miehillä on vaikeus tunnistaa ... -
Tyydyttämätön liikunnan tarve ikääntyneiden liikkumisvaikeuksia ja masennusoireita välittävänä tekijänä
Rasi, Ida (2019)Ikääntymisen seurauksena kehossa tapahtuu erilaisia fysiologisia muutoksia, jotka saattavat johtaa liikkumiskyvyn heikkenemiseen. Heikentyneen liikkumiskyvyn seurauksena ikääntyneen mahdollisuudet itsenäisesti arjessa ...