Lukemisen jatkuvuus aikuisiässä ja sen yhteys noin 60-vuotiaiden mielen hyvinvointiin

Abstract

Suomalaiset aikuiset lukevat paljon kirjoja ja lehtiä kansainvälisesti verrattuna. Luettujen kirjojen määrä on kuitenkin vähentynyt. Korkean koulutustason ja naissukupuolen on havaittu olevan yhteydessä suurempaan luettujen kirjojen määrään. Mielen hyvinvointiin kuuluu psykologinen, sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi. Harrastusten on todettu olevan yhteydessä mielen hyvinvointiin, mutta lukemisen yhteyttä mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksiin tunnetaan huonommin. Tämä pro gradu –tutkielma selvittää, liittyvätkö koulutustaso, sukupuoli ja siviilisääty lukemiseen, jatkuuko lukeminen aikuisiällä ja onko lukeminen yhteydessä mielen hyvinvointiin 61-vuotiailla.

Tutkielman aineistona käytettiin Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -tutkimuksen 27-, 36-, 50- ja 61-vuotiailta tutkittavilta elämäntilannekyselyllä ja psykologisella haastattelulla lukemisesta, taustatekijöistä ja mielen hyvinvoinnista kerättyjä tietoja. Tutkittavilta kysyttiin edeltävän kuuden kuukauden aikana luettujen kirjojen määrää ja 61-vuotiaana huomioitiin myös kuunnellut äänikirjat. Mielen hyvinvointia arvioitiin tässä tutkielmassa 61-vuotiaana psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä elämäntyytyväisyyden (emotionaalinen hyvinvointi) kyselyillä. Lukemiseen yhteydessä olevia tekijöitä tarkasteltiin ꭓ²-riippumattomuustestillä ja lukemisen jatkuvuutta eri aikapisteiden välillä ristiintaulukoinnilla (McNemarin testi). Lukemisen yhteyttä mielen hyvinvointiin tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä ja Mann-Whitneyn U-testillä.

Sukupuolella ja koulutustasolla oli kaikissa aikapisteissä yhteys lukemiseen: korkeammin koulutetut lukivat enemmän kuin matalammin koulutetut (p<0,001–0,002) ja naiset lukivat enemmän kuin miehet (p<0,001–0,006). Siviilisäädyllä ei ollut yhteyttä lukemiseen. Lukemisen jatkuvuudessa ero oli 27- ja 36-vuotiaiden (p<0,001) sekä 27- ja 61-vuotiaiden välillä (p<0,001): lukeminen väheni iän lisääntyessä. Muiden ikäryhmien välisissä vertailuissa ei havaittu muutosta eli lukeminen pysyi ennallaan. Lukemisella ei havaittu yhteyttä mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksiin, kun tarkasteltiin kaikkia tutkittavia yhdessä. Tarkasteltaessa miehiä ja naisia erikseen havaittiin, että aina lukeneilla miehillä oli matalampi emotionaalinen hyvinvointi kuin muilla miehillä (p=0,012).

Koulutuksella ja sukupuolella oli yhteys lukemiseen, siviilisäädyllä ei. Lukeminen osittain pysyi ennallaan, osittain väheni aikuisiällä. Lukeminen ei ollut positiivisesti yhteydessä mielen hyvinvointiin. Lukemisen vähenemiseen aikuisiällä voi vaikuttaa lisääntynyt mobiililaitteiden ja Internetin käyttö. Vaikka lukemisella ei tämän tutkielman mukaan ole yhteyttä mielen hyvinvointiin, sillä on monia muita hyötyjä.

Compared to the international average, Finnish adults read a lot of books, magazines and newspapers. However, the number of books read has decreased. Higher level of education and female gender have been found to be associated with a higher number of books read. Mental well-being consists of psychological, social and emotional well-being. Hobbies have been linked to mental well-being, but less is known about whether reading is related to mental well-being. The purpose of this master´s thesis was to investigate whether reading is associated with level of education, gender and marital status, whether reading continues in adulthood and whether reading is associated with mental well-being in 61-year-old adults.

The data were drawn from the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) through a life situation questionnaire and a psychological interview data on reading, background factors and mental well-being from participants at ages 27, 36, 50 and 61. There was a question of how many books participants have read during the last six months and, at age 61, the number of audiobooks they had listened to was also taken into account. Mental well-being was assessed in this thesis at age 61 using Scales of Psychological Well-Being, Social Well-Being and Life Satisfaction (emotional well-being). Factors associated with reading were analyzed by the chi square test of independence and the continuity of reading between different time points was analyzed by crosstabulation (McNemar´s test). The association between reading and mental well-being was analyzed by independent samples t-test and Mann-Whitney U-test.

Gender and the level of education were associated with reading at each time point: those with high education read more than those with lower education (p<0.001-0.002) and women read more than men (p<0.001-0.006). Marital status was not associated with reading. There was a difference in continuity of reading between the ages 27 and 36 (p<0.001) and the ages 27 and 61 (p<0.001): reading decreased when age increased. No change was found in comparisons between other age groups, with reading remaining unchanged. When all participants were examined at the same time there was no association between reading and dimensions of mental well-being. When men and women were examined separately, it was found that those men who read a lot in every time point had lower emotional well-being that the other men (p=0.012).

Gender and the level of education were associated with reading, marital status was not. There was some continuity in reading but on the other hand reading also decreased during adulthood. Reading was not positively associated with mental well-being. Increased use of mobile devices and the Internet may contribute to the decline in reading in adulthood. Even though reading did not have an association with mental well-being in the current study, it has many other benefits.