Työllisyys- ja palkkapolarisaatio Suomessa 1995-2015

Abstract

Työmarkkinoiden rakennemuutoksiin liittyvä polarisaatio on kahden viime vuosikymmenen aikana saanut runsaasti empiiristä tukea eritoten kehittyneissä valtioissa. Työllisyys-polarisaatiolle on ominaista se, että palkkajakauman keskivaiheille sijoittuvat, useasti rutiininomaisia työtehtäviä sisältävät, ammatit ovat vähentyneet suhteessa matala- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin, kun ilmiötä tarkastellaan työllisyysosuuksien kautta. Tutkimuskirjallisuus antaa osittain viitteitä myös siitä, että keskipalkkaiset, keskimääräisen vaatimustason ammatit ovat palkkakehityksessä jääneet jälkeen suhteessa matala- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin, jolloin puhutaan palkkapolarisaatiosta. Molempien polarisaatiotyyppien visualisointiin liittyy U-käyrän muoto, kun ilmaistaan työllisyysosuus- tai palkkamuutoksia siten, että perusvuoden ammatit on laitettu palkkojen suhteen nousevaan järjestykseen. Tämä tutkimus selvittää visuaalista ja kvantitatiivista menetelmää käyttäen, onko työllisyys- ja palkkapolarisaatiota esiintynyt Suomessa vuosina 1995-2015 ja miten palkkatasa-arvoa kuvaavat palkkasuhdeluvut ovat kehittyneet ajassa. Tässä tutkimuksessa taitotasovinoutuneen teknologisen muutoksen (SBTC) ja rutiinivinoutuneen teknologisen muutoksen (RBTC) teoriat toimivat polarisaatioviitekehyksenä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että koko aikavälillä on esiintynyt työllisyyspolarisaatiota. Sen sijaan aikavälillä 1995-2008 työllisyyspolarisaatiota ei ole havaittavissa, vaan kehitys on ollut enemmän SBTC:n mukaista. Aikavälillä 2009-2015 viitteet RBTC:n mukaisesta työllisyyspolarisaatiosta ovat kuitenkin melko vahvat. Neljään eri funktionaaliseen am-mattiryhmään jaoteltuna työllisyyspolarisaatiota on tilastollisesti havaittavissa abstrakti- ja rutiiniammateissa. Palkkapolarisaatiosta on viitteitä koko aikavälillä ja jälkimmäisellä aikavälillä 2009-2015. Ammattiryhmittäin palkkapolarisaatioviitteitä ilmenee abstrakti-, palvelu- ja elementääriammateissa, joskin vahvimmin abstraktiammateissa. Palkkaeriarvoisuus on tutkittavalla aikavälillä lisääntynyt hieman, erityisesti P90/P10- ja P90/P50-suhdeluvuissa. Ennen politiikkasuosituksien antamista tulisi ensin määrittää korkean ja matalan taitotason välinen substituutiojousto riittävän tarkasti, koska taitotasopreemio ja sen kautta ilmenevä palkkaepätasa-arvo riippuvat substituutiojouston arvosta.