Finnish climate movements’ perceptions of climate communication
Tekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Vuosikymmenien väittelyn jälkeen ilmastotieteilijöillä on yksimielinen käsitys siitä, että ilmastonmuutos on pääasiallisesti ihmistoiminnan aiheuttama. Viime vuosien aikana uusi ilmastoliikkeen aalto on tullut esiin ympäri maailmaa, kuten myös Suomessa, jossa uusia aktivistiryhmiä ja muita toimijoita on ilmaantunut kentälle jo olemassa olevien tueksi. Ilmastokriisi on viestinnällisesti haastava aihe niin ryhmien sitouttamisen kuin tieteellisen tiedon lisäämisen näkökulmasta. Vain rajallinen määrä tutkimustietoa ilmastoliikkeen ilmastoviestinnästä on julkaistu ja iso osa jo toteutetusta tutkimuksesta sijoittuu Yhdysvaltoihin.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata millaisia näkemyksiä suomalaisen ilmastoliikkeen toimijoilla on ilmastoviestinnästä, siihen liittyvistä haasteista sekä tekijöistä, jotka koetaan helpottavan ilmastoviestinnän toteutusta. Tutkielman aineisto koostuu viidestä suomalaisen ilmastoliikkeen, joko aktivismiryhmän tai kansalaisjärjestön edustajasta. Aineiston kerättiin laadullisin menetelmin käyttämällä puolistrukturoitua haastattelumenetelmää maaliskuussa 2022 etäyhteyksien välityksellä. Haastatteluaineiston analyysi tapahtui teemoittelun avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että totuudenmukainen ilmastoviestintä on tärkeä osa ilmastoliikkeen kokonaisvaltaista toimintaa ja keino saavuttaa joitakin liikkeen tavoitteista. Ilmastoliikkeen ilmastoviestintä on mobilisoivaa, sitouttaa tekoihin sekä pyrkii lisäämään näkyvyyttä ilmastokriisille. Ilmastoliikkeen ilmastoviestinnän haasteiksi koettiin ihmisten psykologisten esteiden lisäksi tavat joille ilmaston muutoksesta puhutaan yhteiskunnassa, media, sosiaalinen media sekä ilmastoliikkeen organisaatioiden rakenteet. Joillekin ilmastoliikkeistä nämä haasteet ilmenivät vaikeuksina tavoittaa moninaisempia ryhmiä ilmastopositiivisen ryhmän ulkopuolelta. Ilmastoviestintää helpottavina tekijöinä sekä keinona tavoittaa ihmiset ’’vihreän kuplan’’ ulkopuolelta olivat kohderyhmän tunteminen ja viestin kehystäminen kohderyhmän mukaisesti, toivoa herättävät viestikehykset, viestin absoluuttisuudesta luopuminen sekä ryhmien saavuttaminen näiden omissa yhteisöissään. Kuitenkin, tavoittaakseen mahdollisimman moninaisen ja laajan joukon ihmisiä, ilmastoliikkeet tarvitsevat erilaisia lähestymistapoja sekä taktiikoita ilmastoviestinnässään. Kaiken kaikkiaan ilmastoliikkeiden yhteistyö sekä yhteiseen määränpäähän toimiminen koettiin yhtenä tärkeimmistä tekijöistä ilmastoliikkeiden suurten tavoitteiden kannalta. Jatkotutkimus sekä ilmastoviestinnän että ilmastoliikkeen kannalta hyötyisi eniten monitieteellisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltavana olisivat joko kohderyhmien näkemykset ilmastoviestinnästä tai ilmastoliikkeen ilmastoviestinnällisen sisällöt.
...
After decades of arguing about the human role and cause of climate change, now there is a great scientific consensus that climate change is mainly caused by human activities. Over the past years, a new wave of climate movements has emerged all over the world. Similarly in Finland, new activist groups and other actors within climate movements have emerged. The climate crisis is everything but an easy task for communicators both from the perspective of scientific facts of it and the engagement point of view. The research on climate communication of these movements has been limited to this day and the focus of the research has primarily been in the U.S.
The aim of this master’s thesis is to explore the Finnish climate movements’ perceptions of climate communication, the communication challenges they might face, and the factors they perceive as fosters for their climate communication. The data of this research was collected through semi- structured interviews (n=5) remotely in March 2022. The interviewees were representatives of Finnish climate movements, either from an NGO or activist group. The interviews were analyzed by thematic analysis.
The findings of this study suggest that honest climate communication is an important and integrated part of climate movements’ operations and an instrument to pursue some of their goals. Climate communication of climate movements aims to mobilize, engage in action and get visibility for the overall cause, the climate crisis. The psychological barriers, the focus of the climate change discussion in society, both the traditional media and social media platforms, and the organizational structure of the movements were considered to cause challenges for the climate communication of the movements. For some, these challenges were resulting in difficulties in reaching more wider and diverse audiences. To foster the climate communication and further connect with the people outside this ‘green bubble’, movements should understand the audience they want to target and frame the message accordingly, use hopeful message frames, and give up the idea of absolutism and target the people through their communities. Nonetheless, to mobilize as many people as possible and more diverse groups of people, a variety of tactics and approaches are needed. Altogether, the cooperation of different kinds of climate movements working towards the same goal was considered one of the most important elements of the Finnish climate movements.
Future research on climate communication as well as climate movements could benefit from interdisciplinary research that focuses on the target groups’ perceptions of climate communication or further analysis of the climate communication content of the climate movements.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29589]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Development Cooperation Competence from the Perspective of Finnish Expatriates
Faarinen, Henna (2020)The Thesis contributes to the ongoing discussions on professionalization in third sector in general and in development non-governmental organizations (NGDOs) in particular. This Thesis investigates what this professionalization ... -
Working in partnerships : an ethnographic study on volunteers' narratives of establishing, managing and ending partnerships between Finnish and Indian NGOs
Eronen, Elina (2015)Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen suomalaisten ja intialaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteisen kehitysyhteistyöhankkeen ympärille muodostunutta yhteistyötä eli kumppanuutta. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää ... -
Making an Animal Friendly Society is Why We are All Here : The Impact of Positive and Negative Framing on Employee Subjective Well-being in Animal Rights and Animal Welfare Organisations
Jirásek, Jan (2020)The aim of this study was to describe and understand the impact of animal rights and animal welfare organisations’ external communication on the self-reported well-being of their employees. A number of studies have documented ... -
All shades of green : the environmentalization of Finnish society
Konttinen, Esa; Litmanen, Tapio; Nieminen, Matti; Ylönen, Marja (Jyväskylän yliopisto, 1999)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.