Finnish climate movements’ perceptions of climate communication

Abstract

Vuosikymmenien väittelyn jälkeen ilmastotieteilijöillä on yksimielinen käsitys siitä, että ilmastonmuutos on pääasiallisesti ihmistoiminnan aiheuttama. Viime vuosien aikana uusi ilmastoliikkeen aalto on tullut esiin ympäri maailmaa, kuten myös Suomessa, jossa uusia aktivistiryhmiä ja muita toimijoita on ilmaantunut kentälle jo olemassa olevien tueksi. Ilmastokriisi on viestinnällisesti haastava aihe niin ryhmien sitouttamisen kuin tieteellisen tiedon lisäämisen näkökulmasta. Vain rajallinen määrä tutkimustietoa ilmastoliikkeen ilmastoviestinnästä on julkaistu ja iso osa jo toteutetusta tutkimuksesta sijoittuu Yhdysvaltoihin. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata millaisia näkemyksiä suomalaisen ilmastoliikkeen toimijoilla on ilmastoviestinnästä, siihen liittyvistä haasteista sekä tekijöistä, jotka koetaan helpottavan ilmastoviestinnän toteutusta. Tutkielman aineisto koostuu viidestä suomalaisen ilmastoliikkeen, joko aktivismiryhmän tai kansalaisjärjestön edustajasta. Aineiston kerättiin laadullisin menetelmin käyttämällä puolistrukturoitua haastattelumenetelmää maaliskuussa 2022 etäyhteyksien välityksellä. Haastatteluaineiston analyysi tapahtui teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että totuudenmukainen ilmastoviestintä on tärkeä osa ilmastoliikkeen kokonaisvaltaista toimintaa ja keino saavuttaa joitakin liikkeen tavoitteista. Ilmastoliikkeen ilmastoviestintä on mobilisoivaa, sitouttaa tekoihin sekä pyrkii lisäämään näkyvyyttä ilmastokriisille. Ilmastoliikkeen ilmastoviestinnän haasteiksi koettiin ihmisten psykologisten esteiden lisäksi tavat joille ilmaston muutoksesta puhutaan yhteiskunnassa, media, sosiaalinen media sekä ilmastoliikkeen organisaatioiden rakenteet. Joillekin ilmastoliikkeistä nämä haasteet ilmenivät vaikeuksina tavoittaa moninaisempia ryhmiä ilmastopositiivisen ryhmän ulkopuolelta. Ilmastoviestintää helpottavina tekijöinä sekä keinona tavoittaa ihmiset ’’vihreän kuplan’’ ulkopuolelta olivat kohderyhmän tunteminen ja viestin kehystäminen kohderyhmän mukaisesti, toivoa herättävät viestikehykset, viestin absoluuttisuudesta luopuminen sekä ryhmien saavuttaminen näiden omissa yhteisöissään. Kuitenkin, tavoittaakseen mahdollisimman moninaisen ja laajan joukon ihmisiä, ilmastoliikkeet tarvitsevat erilaisia lähestymistapoja sekä taktiikoita ilmastoviestinnässään. Kaiken kaikkiaan ilmastoliikkeiden yhteistyö sekä yhteiseen määränpäähän toimiminen koettiin yhtenä tärkeimmistä tekijöistä ilmastoliikkeiden suurten tavoitteiden kannalta. Jatkotutkimus sekä ilmastoviestinnän että ilmastoliikkeen kannalta hyötyisi eniten monitieteellisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltavana olisivat joko kohderyhmien näkemykset ilmastoviestinnästä tai ilmastoliikkeen ilmastoviestinnällisen sisällöt.

After decades of arguing about the human role and cause of climate change, now there is a great scientific consensus that climate change is mainly caused by human activities. Over the past years, a new wave of climate movements has emerged all over the world. Similarly in Finland, new activist groups and other actors within climate movements have emerged. The climate crisis is everything but an easy task for communicators both from the perspective of scientific facts of it and the engagement point of view. The research on climate communication of these movements has been limited to this day and the focus of the research has primarily been in the U.S. The aim of this master’s thesis is to explore the Finnish climate movements’ perceptions of climate communication, the communication challenges they might face, and the factors they perceive as fosters for their climate communication. The data of this research was collected through semi- structured interviews (n=5) remotely in March 2022. The interviewees were representatives of Finnish climate movements, either from an NGO or activist group. The interviews were analyzed by thematic analysis. The findings of this study suggest that honest climate communication is an important and integrated part of climate movements’ operations and an instrument to pursue some of their goals. Climate communication of climate movements aims to mobilize, engage in action and get visibility for the overall cause, the climate crisis. The psychological barriers, the focus of the climate change discussion in society, both the traditional media and social media platforms, and the organizational structure of the movements were considered to cause challenges for the climate communication of the movements. For some, these challenges were resulting in difficulties in reaching more wider and diverse audiences. To foster the climate communication and further connect with the people outside this ‘green bubble’, movements should understand the audience they want to target and frame the message accordingly, use hopeful message frames, and give up the idea of absolutism and target the people through their communities. Nonetheless, to mobilize as many people as possible and more diverse groups of people, a variety of tactics and approaches are needed. Altogether, the cooperation of different kinds of climate movements working towards the same goal was considered one of the most important elements of the Finnish climate movements. Future research on climate communication as well as climate movements could benefit from interdisciplinary research that focuses on the target groups’ perceptions of climate communication or further analysis of the climate communication content of the climate movements.