Opiskeluhuollon palveluiden sekä mielialalääkkeiden käyttö toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa

Abstract

Monet nuoret kokevat mielenterveydellisiä haasteita, joihin koulujen opiskeluhuollon palvelut ovat ensisijainen avun hakemisen lähde. Lisäksi nuorten mielialalääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toisen asteen opiskelijoiden psykologi- ja kuraattoripalveluiden käyttöä ja sen yhteyttä mielialalääkkeiden käyttöön. Näitä muuttujia tarkasteltiin toisen asteen opiskelijoilla koulutuslinjoittain (lukio, ammatillinen koulutus, kaksoistutkinto) ja sukupuolittain. Lisäksi tutkittiin, kuinka moni tutkittavista nuorista olisi tarvinnut psykologin tai kuraattorin palveluita niitä kuitenkaan saamatta tai hakematta.

Tutkimuksemme on osa Jyväskylän yliopiston tutkimushanketta ”Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin”. Aineisto (n=2136) kerättiin kyselylomakkeella, jossa nuorilta kysyttiin psykologi- ja kuraattoripalveluiden käytöstä. Loput aineistosta saatiin Kelan rekisteritiedoista, jotka sisälsivät tiedot tutkittavien mielialalääkkeiden käytöstä. Suostumus Kelan rekisteritietojen käyttöön saatiin 67,3 prosentilta tutkittavista (n=1437). Aineiston analysointi tapahtui ristiintaulukoinnilla.

Tulostemme mukaan psykologin palveluita käytetään ja tarvitaan enemmän kuin kuraattorin. Tutkittavista nuorista noin 12 prosenttia oli käyttänyt psykologin ja noin kuusi prosenttia kuraattorin palveluita. Erityisesti tytöt korostuivat psykologipalveluiden käyttäjinä. Kuraattorin palveluja käytettiin erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Lukiolaiset puolestaan käyttivät selvästi vähemmän kuraattoripalveluita. Mielialalääkkeitä käyttäviä opiskelijoita oli noin 12 prosenttia ja he käyttivät myös enemmän psykologi- ja kuraattoripalveluita kuin he, jotka eivät käyttäneet mielialalääkitystä. Erityisesti tytöt kokivat tarvitsevansa psykologin palveluita niitä kuitenkaan saamatta. Tytöistä melkein kuusi prosenttia ja pojista noin yksi prosentti olisi kokenut tarvitsevansa psykologin palveluita niitä saamatta. Kuraattorin kohdalla tarve oli pienempi: tytöistä noin kaksi prosenttia ja puoli prosenttia pojista olisi tarvinnut kuraattorin palveluita niitä saamatta.

Nuorten mielenterveysoireet ovat huolestuttavan yleisiä, ja niillä voi olla vakavia seurauksia niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Tutkimuksemme osoitti selkeän tarpeen kehittää opiskeluhuoltoa erityisesti psykologin palveluiden osalta. On erittäin tärkeää, että opiskeluhuolto pystyisi vastaamaan nuorten tarpeisiin mahdollisimman ennaltaehkäisevällä tavalla, jotta ongelmat eivät kasaantuisi.