Raskauden ehkäisyn käyttö 15-vuotiailla suomalaisnuorilla : WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia

Abstract

Nuorten ei-toivotut raskaudet ovat globaalisti merkittävä terveysongelma. Suomessa nuorten ei-toivottuja raskauksia on pyritty ehkäisemään muun muassa parantamalla ehkäisymenetelmien saatavuutta ja järjestämällä nuorille suunnattuja ehkäisypalveluja. Vaikka Suomessa nuorten raskaudet ovat vähentyneet viimeisten vuosien aikana, vuonna 2020 tuhatta 15–19-vuotiasta kohden tehtiin yhä 6,4 raskaudenkeskeytystä. Tutkimusten mukaan ei-toivottu raskaus on merkittävä riski nuoren kokonaisvaltaiselle terveydelle riippumatta raskauden lopputulemasta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten 15-vuotiaiden raskauden ehkäisyn käyttöä sekä siihen yhteydessä olevia yksilö- ja perhetekijöitä. Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin vuonna 2014 suomalaisissa kouluissa kerättyä WHO-Koululaistutkimuksen kyselyaineistoa 9.-luokkalaisten tutkittavien (n=2476) osalta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmistolla käyttäen ristiintaulukointia, Khiin neliö -testiä, binääristä logistista regressioanalyysia sekä riippumattomien otosten t-testiä.

Tutkimukseen vastanneista 9.-luokkalaisista 24,1 % raportoi olleensa sukupuoliyhdynnässä. Heistä 91,7 % raportoi käyttäneensä luotettavaa raskauden ehkäisymenetelmää edellisessä yhdynnässään. Yleisimmin käytetyt ehkäisymenetelmät olivat kondomi ja e-pilleri. Jälkiehkäisyä edellisessä yhdynnässään kertoi käyttäneensä 10,6 % vastaajista, joskin ainoana ehkäisymenetelmänä sitä käytettiin vain noin prosentissa tapauksista. Muita kuin edellä mainittuja raskauden ehkäisymenetelmiä raportoi käyttäneensä 5,5 % vastaajista. Raskauden ehkäisyn laiminlyöminen oli tavallisempaa, mikäli nuori oli ollut ensimmäisessä sukupuoliyhdynnässään hyvin nuorena, hänellä oli heikko terveyden lukutaito, tai nuoren perheen varallisuustaso oli matala.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että useimmat 9.-luokkalaiset suomalaisnuoret käyttävät raskauden ehkäisyä ollessaan sukupuoliyhdynnässä. Toisaalta aikaisemmissa tutkimuksissa nuorille suositeltujen pitkäkestoisten raskauden ehkäisymenetelmien sekä kaksoisehkäisyn käyttö suomalaisnuorilla vaikuttaa olevan vähäistä. Nuorten hyvä terveyden lukutaito voi raskauden ehkäisyn käytön myötä suojata ei-toivottujen raskauksien aiheuttamilta terveyshaitoilta. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi raskauden ehkäisyn käyttöä tulisi pyrkiä lisäämään erityisesti ryhmissä, joissa sen käyttö on vähäistä esimerkiksi yksilöllisellä ja oikea-aikaisella tuella ja neuvonnalla sekä maksuttoman ehkäisyn tarjoamisella. Jatkotutkimusta tarvitaan selvittämään pitkäkestoisten raskauden ehkäisymenetelmien vähäiseen käyttöasteeseen liittyviä tekijöitä sekä sitä, voitaisiinko pitkäkestoisten menetelmien käyttöä lisäämällä ehkäistä ei-toivottuja raskauksia nuorten keskuudessa nykyistä tehokkaammin.

Unwanted pregnancies among adolescents are a major global health concern. In Finland, efforts have been made to prevent these unwanted pregnancies by increasing the availability of contraceptive methods and by arranging contraceptive services targeted for adolescents. Even though the number of adolescent pregnancies in Finland has decreased in recent years, in 2020 there were still 6,4 abortions carried out per thousand 15–19-year-olds. Studies show that an unwanted pregnancy is a significant risk to an adolescent’s overall health, no matter the outcome of the pregnancy.

The aim of this study was to review the use of contraception in Finnish 15-year-olds and the individual and family factors related to it. The data used in this study was a sub-data of the Health Behaviour of School-aged Children (HBSC) questionnaire study conducted in 2014. The sub-data comprised of the answers of Finnish 9th-graders (n=2476). The data was analyzed using IBM SPSS Statistics 27 -software. Cross-tabulation, Chi-square test, binary logistic regression, and independent samples T test were used as methods of analysis.

24,1 % of the 9th-graders who responded, reported that they had had sexual intercourse. 91,7 % of them reported using a reliable method of contraception at their last intercourse. The most commonly used methods of contraception were a condom and an e-pill. The use of emergency contraception was reported by 10,6 % of respondents, although, it was used as the only method of contraception in only about 1 % of the cases. 5,5 % of respondents reported that they used other methods of contraception. It was more common not to use contraception if the adolescent had had their first sexual intercourse at a very young age, had poor health literacy, or the adolescent’s family was categorized as having a low level of wealth.

Based on this study, it can be stated that majority of Finnish 9th-graders use contraception when having sexual intercourse. On the other hand, the use of dual contraception as well as the use of long-term contraception (LARC), which is recommended for adolescents in previous studies, is rare. With a higher level of contraception use, good health literacy could protect against the negative health effects of unwanted pregnancies. In order to achieve equity, efforts should be made to increase the use of contraception among groups where its use is low. This could for example be done by providing adolescents with individual and timely support and counseling as well as by providing free of charge contraception for adolescents. Further research is needed to identify the factors that are related to the low use rate of long-term contraception among finnish adolescents, as well as to find out, if unwanted pregnancies could be better prevented by increasing the use of long-term contraception within adolescents.