Itsearvioitu terveyden lukutaito 13- ja 15-vuotiailla : WHO-Koululaistutkimuksen esitutkimus 2013

Abstract

Noin kymmenen viime vuoden ajan terveyden lukutaito (health literacy) on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena Suomessa ja maailmalla. Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan, että yksilö osaa hankkia, prosessoida ja ymmärtää terveyteen liittyvää informaatiota ja palveluita pystyäkseen tekemään tarkoituksenmukaisia päätöksiä. Aikuisväestössä tehdyistä tutkimuksista saadut tulokset kannustavat laajentamaan tutkimusta lapsiin ja nuoriin.

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, ovatko ikä, sukupuoli, funktionaalinen lukutaito, jatkokoulutusorientaatio ja koettu terveys yhteydessä itsearvioidun terveyden lukutaidon ja sen osa-alueiden tasoon 13- ja 15-vuotiailla nuorilla.

Tutkimus perustui vuonna 2013 kerättyyn WHO-Koululaistutkimuksen pilottiaineistoon, joka kerättiin kyselylomakkein yläkoululaisilta (n=402) koulutunnin aikana. Tutkimusongelmien selvittämiseksi käytettiin frekvenssijakaumia, ristiintaulukointia, t-testiä ja varianssianalyysiä.

Itsearvioitu terveyden lukutaito ei vaihdellut iän tai sukupuolen mukaan. Sekä funktionaalinen lukutaito että koettu terveys olivat yhteydessä itsearvioidun terveyden lukutaidon sekä sen osa-alueiden tasoon. Lukioon aikovien itsearvioitu terveyden lukutaito oli korkeampi kuin ammatilliseen koulutukseen aikovien.

Terveystiedon opetuksessa on tärkeä huomioida erilaiset oppijat sekä mahdolliset oppimisvaikeudet ja herätellä oppilaiden motivaatiota käsittelemällä heille tärkeitä asioita käytännönläheisesti, jotta esimerkiksi koulutusorientaation mukaiset ryhmät tulisivat huomioiduksi. Terveystiedon opetuksen ei tule keskittyä ainoastaan tietojen ja taitojen opetukseen, vaan kehittää myös korkeampia ajattelun tasoja, kuten kriittistä ajattelua.

Over the last ten years health literacy has been a subject of interest for research in many countries. Health literacy means that the individual is able to obtain, process and understand information and health-related services in order to make appropriate decisions. Studies conducted on the adult population produced results that encourage research be furthered to include children and adolescents.

The aim of this Master’s thesis was to find out whether age, gender, functional literacy, educational orientation and self-perceived health are associated with subjective health literacy and its components in 13 and 15 year old adolescents.

Study was based on the data collected from a pilot survey of the Health Behavior in School-aged Children (HBSC) Study in Finland in 2013 (n=402). The anonymous data was collected during school hours. The data was analyzed using frequency distributions, cross-tabulations, t-test and analysis of variance.

Subjective health literacy did not vary by age or gender. Both functional literacy and self-perceived health correlated with the subjective health literacy. Adolescents aiming to attend general upper secondary school scored higher on subjective health literacy than the those aiming to enter vocational training school.

Health education teachers should note the different kinds of learning styles and possible learning disabilities of their pupils. They should aim to awaken the pupils´ motivation by treating them with current health topics pragmatically. Health education should not only focus on teaching knowledge and skills but also facilitate higher levels of thinking such as critical thinking.