Covid-19 and effective communications : a study of rhetorical devices in World Health Organization’s communications during the COVID-19 pandemic

Abstract

COVID-19 pandemia on vaikuttanut globaalisti ihmisten jokapäiväiseen elämään. Laajamittaiset rajoitustoimet sekä uudenlaiset terveyteen liittyvät käytännöt ovat vaatineet päättäjiltä ja terveysviranomaisilta vakuuttavaa ja luotettavaa viestintää, sekä hyviä perusteluita. Retoriikalla ja retorisilla keinoilla pyritään vaikuttamaan viestien vastaanottajiin. Retoriikan ja retoristen keinojen tarkoituksena on vaikuttaa kuulijoihin niin, että he tulevat vakuuttuneeksi viestin sisällöstä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää Maailman Terveysjärjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesuksen yleisimmin käyttämiä retorisia keinoja puheissa, jotka käsittelivät COVID-19 pandemiaa ja siihen liittyviä asioita. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli verrata mahdollisia syitä retoristen keinojen käytölle muihin aiheeseen liittyviin tutkimuksiin nojaten.

Tutkimuksen aineisto koostui kymmenestä lehdistötilaisuudessa pidetystä puheesta, joille tehtiin laadullinen sisällönanalyysi. Teemaksi valikoitui Adhanom Ghebreyesuksen käyttämät retoriset keinot. Puheista identifioitiin kaikki retoriset keinot ja ne kategorisoitiin, jonka avulla selvitettiin viisi yleisintä puheissa esiintynyttä retorista keinoa. Nämä viisi keinoa olivat luetteleminen, toistaminen, sanonta, tieteellinen tieto ja vertaus. Näille viidelle keinolle tehtiin retorinen analyysi, joka osoitti, että Adhanom Ghebreyesus käytti retorisia keinoja tehdäkseen viestinnästään vakuuttavampaa, helpommin muistettavaa sekä korostaakseen tärkeitä asioita viestinnässään. Tutkimuksen tulokset olivat samankaltaisia verrattaessa niitä esimerkiksi poliittisessa kontekstissa käytettyihin retorisiin keinoihin.

Tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää jatkossa esimerkiksi yksittäisten retoristen keinojen vaikuttavuuden tutkinnassa, jossa laaja testiryhmä arvioisi keinojen vaikuttavuutta. Tämän lisäksi tutkimuksessa esiintynyttä retoriikkaa ja retorisia keinoja voitaisiin verrata lehdistön julkaisemiin artikkeleihin liittyen COVID-19 pandemiaan ja selvittää, että käyttääkö lehdistö samaa retoriikkaa ja retorisia keinoja kuin Maailman Terveysjärjestö aiheeseen liittyen.