Show simple item record

dc.contributor.advisorSayers, Dave
dc.contributor.authorKammonen, Tuomas
dc.date.accessioned2022-05-30T06:23:53Z
dc.date.available2022-05-30T06:23:53Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81336
dc.description.abstractCOVID-19 pandemia on vaikuttanut globaalisti ihmisten jokapäiväiseen elämään. Laajamittaiset rajoitustoimet sekä uudenlaiset terveyteen liittyvät käytännöt ovat vaatineet päättäjiltä ja terveysviranomaisilta vakuuttavaa ja luotettavaa viestintää, sekä hyviä perusteluita. Retoriikalla ja retorisilla keinoilla pyritään vaikuttamaan viestien vastaanottajiin. Retoriikan ja retoristen keinojen tarkoituksena on vaikuttaa kuulijoihin niin, että he tulevat vakuuttuneeksi viestin sisällöstä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää Maailman Terveysjärjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesuksen yleisimmin käyttämiä retorisia keinoja puheissa, jotka käsittelivät COVID-19 pandemiaa ja siihen liittyviä asioita. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli verrata mahdollisia syitä retoristen keinojen käytölle muihin aiheeseen liittyviin tutkimuksiin nojaten. Tutkimuksen aineisto koostui kymmenestä lehdistötilaisuudessa pidetystä puheesta, joille tehtiin laadullinen sisällönanalyysi. Teemaksi valikoitui Adhanom Ghebreyesuksen käyttämät retoriset keinot. Puheista identifioitiin kaikki retoriset keinot ja ne kategorisoitiin, jonka avulla selvitettiin viisi yleisintä puheissa esiintynyttä retorista keinoa. Nämä viisi keinoa olivat luetteleminen, toistaminen, sanonta, tieteellinen tieto ja vertaus. Näille viidelle keinolle tehtiin retorinen analyysi, joka osoitti, että Adhanom Ghebreyesus käytti retorisia keinoja tehdäkseen viestinnästään vakuuttavampaa, helpommin muistettavaa sekä korostaakseen tärkeitä asioita viestinnässään. Tutkimuksen tulokset olivat samankaltaisia verrattaessa niitä esimerkiksi poliittisessa kontekstissa käytettyihin retorisiin keinoihin. Tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää jatkossa esimerkiksi yksittäisten retoristen keinojen vaikuttavuuden tutkinnassa, jossa laaja testiryhmä arvioisi keinojen vaikuttavuutta. Tämän lisäksi tutkimuksessa esiintynyttä retoriikkaa ja retorisia keinoja voitaisiin verrata lehdistön julkaisemiin artikkeleihin liittyen COVID-19 pandemiaan ja selvittää, että käyttääkö lehdistö samaa retoriikkaa ja retorisia keinoja kuin Maailman Terveysjärjestö aiheeseen liittyen.fi
dc.format.extent32
dc.language.isoen
dc.subject.otherrhetorical device
dc.subject.otherrhetorical analysis
dc.titleCovid-19 and effective communications : a study of rhetorical devices in World Health Organization’s communications during the COVID-19 pandemic
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202205302959
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi301
dc.subject.ysoCOVID-19
dc.subject.ysoretoriikka
dc.subject.ysoCOVID-19
dc.subject.ysorhetoric


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record