Ylimääräinen asiakirja vai käytännön työkalu? : kulttuurikasvatussuunnitelmille annettuja merkityksiä kuntien kulttuuritoiminnassa

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee kulttuurikasvatussuunnitelmien merkitystä sekä niiden kehittämistarpeita kuntien työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kulttuurikasvatuksen taustalta löytyviä arvoja, kulttuurikasvatussuunnitelmalle annettuja merkityksiä sekä avuntarpeita kulttuurikasvatussuunnitelman laatimiseen kunnissa, joissa ei ole laadittu kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Kulttuurikasvatussuunnitelmia ja niihin liittyviä kuntien tarpeita koskeva tieto auttaa suuntaamaan kunnallis- ja kulttuuripoliittisia päätöksiä kuntien toimintaa edistäväksi ja suuntaamaan resursseja sinne, missä niitä oikeasti tarvitaan.

Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistutkimuksena. Aineisto muodostui 28:sta kuntien kulttuuritai opetusalan työntekijöiden vastauksista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä ja analysoitiin fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein.

Tutkimus osoitti kulttuurikasvatuksen ristiriitaisen roolin kuntien kulttuuritoiminnassa. Kulttuurikasvatuksen määriteltiin pohjaavan sivistyksen ja yhdenvertaisuuden arvoihin, mutta monissa tapauksissa nämä arvot jäivät muiden kuntien tehtävien jalkoihin. Kulttuurikasvatussuunnitelman merkityksestäkin oltiin vastakkaista mieltä, kun sama ilmiö saatettiin nähdä niin kulttuurikasvatussuunnitelman hyötynä kuin perusteena sille, ettei suunnitelmaa tarvita. Näitä olivat lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan hahmottaminen, kulttuurikasvatuksen suunnitelmallisuus ja eri toimialojen välisen yhteistyön toimivuus. Kunnat kaipasivat kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimiseen lisää resursseja, valmiita malleja, osaamisen kehittämistä sekä lisää yhteistyötä.

Kehittämistuotoksena muodostetun ohjeiston mukaan kulttuurikasvatussuunnitelmat on liitettävä osaksi paikallisia opetussuunnitelmia, kulttuurihyvinvointi on otettava osaksi kuntien johtamista ja tietoisuutta sen merkityksestä on lisättävä kunnallisessa päätöksenteossa sekä kunnan työntekijöiden osaamista ja asemaa tulee kehittää palkkaamalla työtehtäviin päteviä työntekijöitä, joiden työkuorma ei ole liian iso.