Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön psyykkinen kuormittuneisuus

Abstract

Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus koko väestöstä on kasvanut tasaisesti viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana ja osuus tulee kasvamaan maahanmuuton yhä yleistyessä sekä uusien maahanmuuttajasukupolvien syntyessä. Ulkomaalaistaustainen väestö on heterogeeninen väestöryhmä, johon kuuluvat eroavat toisistaan esimerkiksi taustamaan, maahanmuuton syyn, sosioekonomisen aseman ja kielitaidon osalta.

Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä artikkelikäsikirjoituksesta. Kirjallisuuskatsauksessa systemaattisen tiedonhaun avulla vertailtiin ulkomaalaistaustaisen väestön psyykkistä kuormittuneisuutta koko väestöön tai tutkittavan maan syntyperäiseen väestöön sekä selvitettiin psyykkiseen kuormittuneisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä aiempien eurooppalaisten tutkimusten pohjalta. Tulosten mukaan ulkomaalaistaustainen väestö oli muuta väestöä kuormittuneempaa, joskin myös poikkeavia tuloksia löydettiin. Ulkomaalaistaustaisten psyykkiseen kuormittuneisuuteen yhteydessä olevista tekijöistä esiin nousivat erityisesti naissukupuoli, heikko sosioekonominen asema, pakolaistausta, sosiaalisen tuen puute, koettu syrjintä sekä maahanmuuttajien yhteiskunnallinen asema liittyen esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan.

Artikkelikäsikirjoitus perustuu THL:n vuosina 2018–2019 toteuttamaan väestötasoiseen Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa (FinMonik) -tutkimukseen. Artikkelikäsikirjoituksessa tarkoituksena oli verrata ulkomailla syntyneen Suomessa asuvan väestön psyykkistä kuormittuneisuutta koko väestöön sekä vertailla sen yleisyyttä eri taustamaaryhmissä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ulkomailla syntyneen väestön psyykkiseen kuormittuneisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Aineisto analysoitiin SAS 9.4 ja SUDAAN 11.0.3 ohjelmilla. Analyysimenetelminä käytettiin Taylor Linearization -testiä, logistista regressioanalyysiä, predicted marginals -testiä sekä Satterthwaiten f-testiä. Tutkimuksessa osoitettiin Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön psyykkisen kuormittuneisuuden olevan koko väestöä yleisempää (17.4 % vs. 12.9 %). Erityisesti Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneiden kuormittuneisuus oli merkittävästi yleisempää kuin koko väestöllä (29.7 %). Lisäksi pakolaistausta, työttömyys tai taloudellinen inaktiivisuus sekä heikko kielitaito lisäsivät todennäköisyyttä kuormittuneisuudelle.

Sekä kirjallisuuskatsauksen että tutkimuksen tulokset osoittavat tarpeen kiinnittää tarkempaa huomiota ulkomaalaistaustaisen väestön psyykkiseen hyvinvointiin Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten psyykkisen hyvinvoinnin riskitekijät ovat osin samoja kuin muulla väestöllä, minkä lisäksi siihen vaikuttavat kokemukset aiemmassa kotimaassa sekä uuteen kotimaahan sopeutumisen aiheuttamat haasteet. Ulkomaalaistaustaisten kotoutumiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja kohdentaa toimenpiteitä esimerkiksi työllistymiseen, kouluttautumiseen, kielen oppimiseen sekä sosiaaliseen tukeen.

In Finland, the percentage of foreign-background population has grown constantly in recent decades and will continue to grow in the future. Foreign-background population is a heterogeneous subpopulation that differs in terms of, for example, country of origin, reason for migration, socio-economic status, and language skills.

This thesis consists of a literature review and an article manuscript. With a systematic approach in the literature review, the aims were to compare the psychological distress prevalence rates between foreign-background and general or native populations in European countries and to identify factors related to psychological distress among foreign-background population. The results showed that foreign-background population was more often psychologically distressed compared to general or native populations. Factors associated with psychological distress were female gender, low socio-economic status, refugee-background, inadequate social support, perceived discrimination, and the societal status of migrants related to, for example, migration policies.

The article manuscript is based on the Survey on Well-Being among Foreign Born Population (FinMonik) which is a population-based survey of foreign-born population living in Finland conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare. The aims were to compare the prevalence rates of psychological distress in foreign-born and general Finnish population, to investigate the prevalence rates between different regions of origin, and to examine which socio-demographic and migration-related factors are associated with psychological distress among foreign-born population. The analysis was carried out using SAS 9.4 and SUDAAN 11.0.3 statistical softwares. The data were analyzed by Taylor linearization method, logistic regression analysis, predicted marginals and Satterthwaite-adjusted F-value. According to the study, psychological distress was more prevalent among foreign-born population than among general population. In particular, migrants from Middle East and North-Africa were significantly more often distressed than migrants from other countries of origin. Additionally, unemployment or economic inactivity, international protection as a reason for migration and beginner-level language proficiency were the main factors increasing the odds for distress among foreign-born population.

Based on the results of the literature review and the study, it can be concluded that there is a need to pay more attention to the mental well-being of the foreign-background population. The risk factors for mental well-being are partly the same as for the general population. In addition, experiences prior to migration and challenges faced after migration affect their mental well-being. Attention should be paid to the integration of foreign-background population and interventions should be diverse and targeted at, for example, employment, education, language learning, and social support.