dc.contributor.advisor | Soini, Markus | |
dc.contributor.author | Kuittinen, Ilari | |
dc.contributor.author | Laine, Topias | |
dc.date.accessioned | 2022-05-27T06:39:09Z | |
dc.date.available | 2022-05-27T06:39:09Z | |
dc.date.issued | 2022 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81298 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 9. -luokkalaisten oppilaiden näkemyksiä
turvallisuudesta ja tarkastella, onko liikunnan opetusryhmällä tai sukupuolella yhteyttä oppilaan
kokemukseen turvallisuuden osa-alueista. Turvallisuus jaettiin fyysiseen-, psyykkiseen- ja
sosiaaliseen turvallisuuteen. Tarkoituksena oli samalla vertailla sukupuolten kokemuksia
turvallisuuden osa-alueista opetusryhmien sisällä ja opetusryhmien välillä.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Keski-Suomen alueen kolmen eri koulun 9. -luokkalaiset
oppilaat. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja siihen osallistui 133 oppilasta, joista 85 oli
poikia, 41 tyttöjä ja 7 oppilasta ilmoitti sukupuolekseen muu. Sukupuolen lisäksi taustatietona
oppilailta kysyttiin tämänhetkinen liikuntaryhmä, joihin vaihtoehdot olivat sekaryhmä, tyttöjen
erillisryhmä tai poikien erillisryhmä. Sekaryhmässä poikia oli 35, tyttöjä 16 ja muun sukupuolisia 3.
Tyttöjen erillisryhmässä tyttöjä oli 25 ja muun sukupuolisia 2 ja poikien erillisryhmässä poikia oli
50 ja muun sukupuolisia 2. Aineistonkeruu toteutettiin helmi- ja maaliskuun 2022 aikana.
Tutkimuslomake sisälsi taustatietokysymysten lisäksi 21 liikuntatuntien turvallisuuteen liittyvää
väittämää ja vastausvaihtoehtona käytettiin viisiportaista Likert-asteikkoa. Tulosten kuvaamiseen
käytettiin keskiarvoja, mediaaneja ja 95 % luottamusvälejä. Tilastollinen analyysi suoritettiin
Kruskal Wallisin- ja Mann U Whitneyn testeillä. Summamuuttujien luotettavuutta tutkittiin
Cronbachin alfa-kertoimella.
Tulostemme mukaan millään turvallisuuden osa-alueella ei ollut tilastollista yhteyttä siihen
liikuntaryhmään, missä oppilas vastaamishetkellä liikkuu. Kuitenkin sekaryhmissä oppilaiden
kokema fyysinen turvallisuus näyttäisi eroavan tilastollisesti merkitsevästi oppilaiden välillä siten,
että pojilla se on korkeampi kuin tytöillä. Tytöillä fyysinen turvallisuus on puolestaan tilastollisesti
alhaisempi sekaryhmissä kuin erillisryhmissä. Tilastolliset erot psyykkisessä ja sosiaalisessa
turvallisuudessa painottuivat siten, että pojat kokivat nämä turvallisuuden osa-alueet yleisesti
korkeammaksi kuin tytöt ja muun sukupuoliset. Lisäksi pojat kokivat psyykkisen turvallisuutensa
korkeammaksi sekaryhmissä kuin tytöt.
Tuloksemme antavat viitteitä siitä, että oppilaiden kokema fyysinen turvallisuus puoltaa enemmän
erillisryhmiä. Psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden kannalta ei pystytä suoraan sanomaan,
puoltavatko ne enemmän seka- vai erillisryhmiä, sillä tuloksissamme ilmenneet erot eivät
painottuneet opetusryhmien välille vaan ainoastaan sukupuolten välille. Tulostemme perusteella
voidaan kuitenkin todeta, että sukupuolten väliset erot turvallisuuden kokemuksissa antavat yleisesti
viitteitä siitä, että pojat kokevat psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuutensa korkeammalle kuin tytöt
ja muun sukupuoliset. | fi |
dc.description.abstract | The purpose of this study was to find out the views of 9th graders about safety and to look at
whether teaching group or gender has a connection to a student’s experience of safety aspects in
physical education. Safety was divided into physical, mental and social safety. The aim of this study
was also to compare gender experiences of safety aspects within and between teaching groups.
The target groups of the study were 9th graders from three different schools in Central Finland. The
survey was conducted as a questionnaire survey and involved 133 students, of whom 85 were boys,
41 were girls, and 7 students reported their gender as other gender. In addition to gender, as
background information, students were asked about the current teaching group, for which the
options were a co-educational group, a single-sex group for girls or a single-sex group for boys.
There were 35 boys, 16 girls and 3 other gender students in the co-educational group. There were
25 girls and 2 other gender students in the single-sex group of girls and there were 50 boys and 2
other gender students in the single-sex group of boys. Data collection was conducted during
February and March of 2022. In addition to the background information questions, the research
form contained 21 statements related to the safety of physical education classes. Five-point Likert
scale was used as the answer option. Means, medians, and 95% confidence intervals were used to
describe the results. Statistical analysis was performed using the Kruskal Wallis and Mann U
Whitney tests. The reliability of the sum variables was examined with the Cronbach’s alpha
coefficient.
According to our results, there was no statistical significancy between any aspect of safety and the
teaching group in which the student is exercising at the time of responding. However, in co-
educational groups, the physical safety experienced by students would appear to differ statistically
between students, with boys having a higher rate than girls did. In girls on the other hand, physical
safety is statistically lower in co-educational groups than in single-sex groups. Statistical
differences in mental and social safety were emphasized, with boys generally perceiving these
aspects of safety to be higher than girls and other gender students. In addition, boys felt that their
mental safety was higher in co-educational groups than girls.
Our results suggested that the physical safety that is experienced by students is more in favor of
single-sex groups. It is not possible to say directly which group, co-educational or single-sex group,
is better in terms of mental and social safety, as our study suggested that there was a statistical
significancy only between genders, not between the teaching groups. However, the result of our
study regarding gender differences in safety experiences suggested that boys perceive their mental
and social safety to be higher than girls and other gender students. | en |
dc.format.extent | 63 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | Liikunnanopetus | |
dc.subject.other | sekaryhmät | |
dc.subject.other | erillisryhmät | |
dc.subject.other | fyysinen turvallisuus | |
dc.subject.other | psyykkinen turvallisuus | |
dc.subject.other | sosiaalinen turvallisuus | |
dc.title | 9. -luokkalaisten turvallisuuden kokemus seka- ja erillisryhmien liikunnanopetuksessa | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202205272921 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntapedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physical Education Teacher Education | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 502 | |
dc.subject.yso | turvallisuus | |
dc.subject.yso | sukupuoli | |
dc.subject.yso | koululiikunta | |
dc.subject.yso | liikunta | |
dc.subject.yso | oppilaat | |
dc.subject.yso | opetus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |