Paikallaan olemisella tarkoitetaan istumista tai makaamista, jolloin energiankulutus on metabolisella ekvivantilla ilmaistuna alle 1.5. Paikallaan oleminen, erityisesti istuminen, on kasvanut yhteiskunnan modernisoituessa ja sen negatiiviset vaikutukset realisoituvat erilaisina fyysisinä ja mielenterveydellisina haittoina. Covid-19 pandemian aikana istuminen ja paikallaanolo on lisääntynyt paljon, samalla kun fyysisen aktiivisuuden määrä on laskenut suuresti.
Istumisen vastakeinoksi on esitetty seisomapöytää, jota käyttämällä voidaan työskennellä seisten. Seisomapöydän käyttämisellä on todettu olevan olevan terveydellisiä hyötyjä niin työ- kuin kouluelämässä, kuten subjektiivisesti koettua vireyden lisääntymistä, ahdistuksen tunteen sekä muskuloskeletaalisen kivun vähenemistä. Seisomapöytä myös nostaa energiankulutusta, mutta energiankulutuksen määrästä ei ole täysin yhteneväisiä tutkimustuloksia. Yksi esitetty teoria seisomisen suuremmasta kalorinkulutuksesta on NEAT-mekanismi, joka
tarkoittaa
kaikkea energiaa kuluttavaa liikehdintää joka ei ole varsinaista liikuntaa. Kuitenkin on arvoitu että energiankulutus on niin pientä, että laihdutukseen siitä ei ole juurikaan hyötyä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, mikä on energiankulutuksen ero seisoma- ja istumapöytää käyttäessä. Tutkimusten tiedonhaku suoritetiin PubMed, Cinahl
ja Ovid tietokannoissa. Haut rajattiin vuosina 2011-2021 julkaistuihin englannin- tai suomenkielisiin artikkeleihin. Kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin lopulta yhteensä 6
tutkimusta. Tutkimusten laadunarviointiin käytettiin Joanna Briggs Instituten kriittisen arvioinnin tarkistuslistaa satunnaistetuille kontrolloiduille tutkimuksille. Kaikki valitut tutkimukset käsittelivät ja mittasivat seisten sekä istuen työskentelemisen energiankulutuksen eroa käyttämällä kcal, kJ tai MET arvoja. Kirjallisuuskatsauksen tulokset ovat samansuuntaisia aiemmin julkaistujen tutkimusten kanssa. Energiankulutus seisten verrattuna istumiseen ei ole kovin suurta ja se vaihtelee ihmisten kesken paljon jolloin ei voida nimittää tiettyä tarkkaa lukua energiankulutuksesta. Suurin energiankulutuksen ero ilmeni silloin, kun seisten suoritetut toiminnot vaativat enemmän liikehdintää, kuten paperien järjestelminen verrattuna lukemiseen. Tämä tukee NEAT:issa esitettyä ajatusta siitä, että pienehkötkin liikkeet kuluttavat energiaa. Seisomapöytää käyttäen työskentely ei itsessään vaikuta kuluttavan paljoakaan energiaa, mutta se voi toimia hyvänä lisänä esimerkiksi painonhallinnassa ja laihdutuksessa tarjoten myös muita terveydellisiä hyötyjä.
...
