Lavatanssiko liikuntaa? : lavatanssi-illan fyysinen aktiivisuus ja kuormittavuus sekä niihin yhteydessä olevat tekijät
Kuuttila, K., Laakso, L., & Hirvensalo, M. (2012). Lavatanssiko liikuntaa? : lavatanssi-illan fyysinen aktiivisuus ja kuormittavuus sekä niihin yhteydessä olevat tekijät. Liikunta ja Tiede, 49(6), 45-51. https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2012/lt612_tutkimusartikkelit_kuuttila_lowres.pdf
Julkaistu sarjassa
Liikunta ja TiedePäivämäärä
2012Tekijänoikeudet
© Kirjoittajat & Liikuntatieteellinen Seura ry, 2012.
Lavatanssi on kasvattanut suosiotaan viime vuosikymmeninä. Terveys- ja kuntoliikuntamuotona sitä on tutkittu varsin vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lavatanssin fyysistä aktiivisuutta ja kuormittavuutta sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Yhden tanssi-illan aikana tammikuussa 2011 tanssijoiden fyysistä kuormittavuutta mitattiin sykemittareilla ja fyysistä aktiivisuutta selvitettiin askelmittareilla. Taustatietoja kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui 58 vapaaehtoisesti ilmoittautunutta tanssinharrastajaa. Kolmen tunnin lavatanssi-illan aikana tutkittavien keskisyke oli 116 ± 16 bpm, korkein syke 160 ± 15 bpm, ja energiankulutus miehillä 2043 ± 562 kcal/3h ja naisilla 1631 ± 624 kcal/3h. Aktiivista tanssiaikaa kertyi kaksi ja puoli tuntia ja otettuja askelia 8522 ± 2778. Oman fyysisen kuntonsa heikommaksi arvioivien ryhmässä sekä energiankulutus että otettujen askelten määrä olivat suurempia kuin oman kuntonsa paremmaksi kokevien ryhmässä (p = 0,021, p = 0,022). Askelmäärä, keskisyke ja energiankulutus olivat sitä korkeampia, mitä enemmän henkilö ilmoitti käyttävänsä aikaa tanssimiseen kuukaudessa (p < 0,001, p = 0,031, p = 0,038). Tanssi-illan korkein syke oli sitä korkeampi, mitä useampaa tanssilajia lavoilla tutkittava yleensä ilmoitti tanssivansa. Sukupuolella ja tanssitaidolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä fyysiseen kuormittavuuteen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lavatanssiliikunta riittää täyttämään viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen 150 minuutin reippaan tai 75 minuutin rasittavan kestävyysliikuntasuosituksen useimmilla tutkittavilla. Tanssi-illan aikana myös askelia kertyi fyysisen aktiivisuuden kannalta huomattava määrä.
...
In the past few decades, social dancing has gained increased popularity in Finland. There is, however, little research available on social dancing as health or fitness enhancing exercise. The purpose of this study was to determine the physical activity and load involved in social dancing and related factors. The physical load on dancers was measured in one dance evening in January 2011 with heart rate monitors and physical activity with pedometers. Background information was collected by means of an electronic questionnaire. A total of 58 recreational dancers participated in the study. In the three-hour social dance session, the average heart rate of the participants was 116 ± 16 bpm, the maximum rate being 160 ± 15 bpm. Men’s average energy consumption was 2043 ± 562 kcal/3h and women’s 1631 ± 624 kcal/3h. The average active dancing time was two and a half hours, and the number of steps was 8522 ± 2778. Both the energy consumption and the number of steps was higher among those who estimated their physical condition poorer than average compared with those who estimated their physical condition better than average (p = 0,021, p = 0,022). The higher the amount of time a participant told he/she spent dancing every month, the higher was his/her number of steps, average heart beat and energy consumption (p < 0,001, p = 0,031, p = 0,038). The more different dance styles a participant told he/she did during a dance evening the higher was his/her heart beat. There was no statistically significant connection between the gender or dancing skills and physical load. The study showed that for most of the participants, social dancing met the criteria of the weekly health enhancing recommendation, i.e. 150 minutes of moderate exercise or 75 minutes of vigorous exercise.
The number of steps during the evening was also significant in view
of physical activity
...
Julkaisija
Liikuntatieteellinen SeuraISSN Hae Julkaisufoorumista
0358-7010Asiasanat
Alkuperäislähde
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2012/lt612_tutkimusartikkelit_kuuttila_lowres.pdfJulkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/21742851
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Liikuntatieteiden tiedekunta [3139]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lavatanssiko liikuntaa? : lavatanssi-illan fyysinen aktiivisuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät
Kuuttila, Kirsi (2012)Kuuttila, Kirsi 2012. Lavatanssiko liikuntaa? Lavatanssi-illan fyysinen aktiivisuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Liikuntapedagogiikan Pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, 91. Tämän ... -
Nuorten liikunta-aikomukset ja niihin yhteydessä olevat tekijät : WHO-Koululaistutkimus
Martin, Leena (2015)TIIVISTELMÄ Nuorten liikunta-aikomukset ja niihin yhteydessä olevat tekijät. WHO-Koululaistutkimus. Martin, Leena Maarit Terveyskasvatuksen pro gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, ... -
Training Load and Energy Expenditure during Military Basic Training Period
Jurvelin, Heidi; Tanskanen-Tervo, Minna; Kinnunen, Hannu; Santtila, Matti; Kyröläinen, Heikki (Lippincott Williams & Wilkins, 2020)Purpose: To compare training load and energy expenditure during an 8-week military BT period among individuals having different fitness level using objective measurements in an authentic environment. Methods: Thirty-four ... -
Wearable measured physical activity profiles and variances in energy expenditure
Hirvonen, Niko-Petteri (2024)Physical activity is decreasing, and sedentary time is increasing in modern society causing health-, social-, and economic harm at both individual and community levels. The prevalence of diseases directly related to low ... -
Rasitusvammat 19-vuotiailla urheilijoilla ja niihin yhteydessä olevat tekijät : Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimuksen tuloksia
Ojanen, Anniina (2024)Urheilijoiden rasitusvammat ovat yleistyneet viimeisten vuosien aikana voimakkaasti erityisesti nuorten urheilijoiden keskuudessa. Myöhäisnuoret eli 19–25-vuotiaat, ovat jääneet omana ryhmänään tutkimuksissa vähäiselle ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.