Suomalaisten 8.-luokkalaisten ohjelmoinnillisen ajattelun osaamisen yhteys ohjelmistojen käyttöön sekä monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun itsearvioituun oppimiseen

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin ICILS 2018 -tutkimuksen ohjelmoinnillisen ajattelun oppilaiskokeen tuloksien perusteella muodostettujen tasoryhmien välisiä eroja ohjelmistojen käytössä oppitunneilla sekä itsearvioiduissa monilukutaidon, ohjelmoinnillisen ajattelun ja ohjelmoinnin oppimista koulussa. Tämän lisäksi tutkittiin, millaisia sukupuolieroja oli havaittavissa edellä esitetyissä muuttujissa. Tutkimuksen aineistona käytettiin Kansainvälisen monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun tutkimuksen ICILS 2018 -aineiston oppilaskokeen arvioinnin tuloksia sekä oppilaskyselyn vastauksia. Tasoryhmien välisiä eroja tutkittiin keskiarvovertailuin. Erojen tilastollista merkitsevyyttä mitattiin t–testillä. Sukupuolten välisiä eroja muuttujien välillä tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla. Perusohjelmistojen käytöllä sekä oppilaan itsearvioidulla monilukutaidon oppimisella koulussa oli positiivinen yhteys ohjelmoinnillisen ajattelun taitoihin. Yllättäen oppilaan itsearvioidulla ohjelmoinnillisen ajattelun oppimisella oli negatiivinen yhteys ohjelmoinnillisen ajattelun taitoihin. Tytöistä poikia suurempi prosenttiosuus ilmoitti oppineensa ”paljon” monilukutaidon osa-alueista koulussa, kun taas pojista suurempi prosenttiosuus ilmoitti oppineensa ”paljon” ohjelmoinnillisen ajattelun taitoja koulussa. Tutkimuksen pohjalta olisi tärkeä tutkia lisää, miksi tyttöjen itsearviot ohjelmoinnillisen ajattelun oppimisesta koulussa olivat heikommat kuin poikien, vaikka tyttöjen ohjelmoinnillisen ajattelun taidot olivat keskimäärin paremmat kuin poikien.